Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet

Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuu...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Risto Sievänen, Timo Kareinen, Hannu Hirvelä, Hannu Ilvesniemi
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2007
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/07cba073a160496da62df12259352a5d
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:07cba073a160496da62df12259352a5d
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:07cba073a160496da62df12259352a5d2021-11-29T06:48:40ZHakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet1455-251510.14214/ma.5980https://doaj.org/article/07cba073a160496da62df12259352a5d2007-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5980https://doaj.org/toc/1455-2515 Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.222Risto SievänenTimo KareinenHannu HirveläHannu IlvesniemiSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2007, Iss 4 (2007)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Risto Sievänen Timo Kareinen Hannu Hirvelä Hannu Ilvesniemi Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
description	Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.222
format	article
author	Risto Sievänen Timo Kareinen Hannu Hirvelä Hannu Ilvesniemi
author_facet	Risto Sievänen Timo Kareinen Hannu Hirvelä Hannu Ilvesniemi
author_sort	Risto Sievänen
title	Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
title_short	Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
title_full	Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
title_fullStr	Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
title_full_unstemmed	Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
title_sort	hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2007
url	https://doaj.org/article/07cba073a160496da62df12259352a5d
work_keys_str_mv	AT ristosievanen hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet AT timokareinen hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet AT hannuhirvela hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet AT hannuilvesniemi hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet
_version_	1718407505051123712

Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet

Ejemplares similares