Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja alueittain. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina 2004–2006 mitattuihin valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä, Olli Salminen, Kari Härkönen
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2007
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/131a4a02200c4af69b7b829b8e3c40e2
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:131a4a02200c4af69b7b829b8e3c40e2
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:131a4a02200c4af69b7b829b8e3c40e22021-11-29T06:49:17ZAlueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–20061455-251510.14214/ma.6218https://doaj.org/article/131a4a02200c4af69b7b829b8e3c40e22007-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6218https://doaj.org/toc/1455-2515 Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja alueittain. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina 2004–2006 mitattuihin valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutietoihin. Laskelmissa otettiin käyttöön VMI10-koepuumittauksiin perustuva kasvuntasokorjaus, vuonna 2006 julkaistut metsänkäsittelysuositukset sekä uudet menetelmät hakkuumahdon (hakattavissa olevan puuston), hakkuureservin ja nettotulojen laskemiseksi. Kun nettotulojen nykyarvoa maksimoitiin 5 prosentin korkokannalla ilman alueellisia kestävyysrajoitteita, ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 97 milj. m vuodessa ja sitä vastaava hakkuureservi 30 milj. m vuodessa. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahto oli siis 127 milj. m vuodessa. Metsänkäsittelysuositusten uudistus lisäsi hakkuumahtoa 24 milj. m vuodessa. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuukertymä putosi 70 milj. m:iin vuodessa, jota vastaava hakkuureservi oli 34 milj. m vuodessa. Suurin kestävä hakkuumäärä laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa 4 prosentin korkokannalla ottaen huomioon myös alueelliset kestävyysrajoitteet. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 72 milj. m vuodessa, josta se kohosi toisella kymmenvuotiskaudella 80 milj. m:iin vuodessa. Hakkuureservi säilyi toisella kymmenvuotiskaudella ensimmäisen kauden tasolla (55 milj. m vuodessa). Kun hakkuut noudattivat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuston tilavuus nousi puuntuotannossa olevalla metsä- ja kitumaalla 6 ja koko metsä- ja kitumaalla 8 milj. m vuodessa 30 vuoden aikana. Kasvatushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista oli 30 vuoden aikana keskimäärin 43% ja turvemaiden osuus 20%. Vuosien 2002–2006 tilastoitu hakkuukertymä oli keskimäärin 56 milj. m vuodessa eli 16 milj. m vähemmän kuin kestävät hakkuumahdollisuudet. Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) oli yli 80% Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Laskelmien tuloksia ei voi tulkita toteutuvan kehityksen ennusteiksi eikä hakkuutavoitteiksi.333333333333Tuula NuutinenHannu HirveläOlli SalminenKari HärkönenSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2007, Iss 2B (2007)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Tuula Nuutinen Hannu Hirvelä Olli Salminen Kari Härkönen Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
description	Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja alueittain. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina 2004–2006 mitattuihin valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutietoihin. Laskelmissa otettiin käyttöön VMI10-koepuumittauksiin perustuva kasvuntasokorjaus, vuonna 2006 julkaistut metsänkäsittelysuositukset sekä uudet menetelmät hakkuumahdon (hakattavissa olevan puuston), hakkuureservin ja nettotulojen laskemiseksi. Kun nettotulojen nykyarvoa maksimoitiin 5 prosentin korkokannalla ilman alueellisia kestävyysrajoitteita, ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 97 milj. m vuodessa ja sitä vastaava hakkuureservi 30 milj. m vuodessa. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahto oli siis 127 milj. m vuodessa. Metsänkäsittelysuositusten uudistus lisäsi hakkuumahtoa 24 milj. m vuodessa. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuukertymä putosi 70 milj. m:iin vuodessa, jota vastaava hakkuureservi oli 34 milj. m vuodessa. Suurin kestävä hakkuumäärä laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa 4 prosentin korkokannalla ottaen huomioon myös alueelliset kestävyysrajoitteet. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 72 milj. m vuodessa, josta se kohosi toisella kymmenvuotiskaudella 80 milj. m:iin vuodessa. Hakkuureservi säilyi toisella kymmenvuotiskaudella ensimmäisen kauden tasolla (55 milj. m vuodessa). Kun hakkuut noudattivat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuston tilavuus nousi puuntuotannossa olevalla metsä- ja kitumaalla 6 ja koko metsä- ja kitumaalla 8 milj. m vuodessa 30 vuoden aikana. Kasvatushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista oli 30 vuoden aikana keskimäärin 43% ja turvemaiden osuus 20%. Vuosien 2002–2006 tilastoitu hakkuukertymä oli keskimäärin 56 milj. m vuodessa eli 16 milj. m vähemmän kuin kestävät hakkuumahdollisuudet. Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) oli yli 80% Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Laskelmien tuloksia ei voi tulkita toteutuvan kehityksen ennusteiksi eikä hakkuutavoitteiksi.333333333333
format	article
author	Tuula Nuutinen Hannu Hirvelä Olli Salminen Kari Härkönen
author_facet	Tuula Nuutinen Hannu Hirvelä Olli Salminen Kari Härkönen
author_sort	Tuula Nuutinen
title	Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
title_short	Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
title_full	Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
title_fullStr	Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
title_full_unstemmed	Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
title_sort	alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2007
url	https://doaj.org/article/131a4a02200c4af69b7b829b8e3c40e2
work_keys_str_mv	AT tuulanuutinen alueellisethakkuumahdollisuudetvaltakunnanmetsien10inventoinninperusteellamaastotyot20042006 AT hannuhirvela alueellisethakkuumahdollisuudetvaltakunnanmetsien10inventoinninperusteellamaastotyot20042006 AT ollisalminen alueellisethakkuumahdollisuudetvaltakunnanmetsien10inventoinninperusteellamaastotyot20042006 AT kariharkonen alueellisethakkuumahdollisuudetvaltakunnanmetsien10inventoinninperusteellamaastotyot20042006
_version_	1718407508050051072

Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006

Ejemplares similares