Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta

Työn tavoitteena oli selvittää Turun Ruissalon tammien (Quercus robur) tunnistusta visuaalisen stereokuvatulkinnan avulla. Työssä tutkittiin millä tarkkuudella tammen tunnistus on mahdollista sekä mitkä ovat suurimmat virhelähteet. Aineisto koostui tarkan spatiaalisen resoluution ilmakuvi...

Descripción completa

Guardado en:
Detalles Bibliográficos
Autores principales: Hanna Eerikäinen, Petteri Packalén, Matti Maltamo, Juha Mäkitalo
Formato: article
Lenguaje:FI
SV
Publicado: Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2010
Materias:
Acceso en línea:https://doaj.org/article/18f20c14f1134ef79a7012f532d6024d
Etiquetas: Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
id oai:doaj.org-article:18f20c14f1134ef79a7012f532d6024d
record_format dspace
spelling oai:doaj.org-article:18f20c14f1134ef79a7012f532d6024d2021-11-22T06:50:08ZRuissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta1455-251510.14214/ma.5739https://doaj.org/article/18f20c14f1134ef79a7012f532d6024d2010-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5739https://doaj.org/toc/1455-2515 Työn tavoitteena oli selvittää Turun Ruissalon tammien (Quercus robur) tunnistusta visuaalisen stereokuvatulkinnan avulla. Työssä tutkittiin millä tarkkuudella tammen tunnistus on mahdollista sekä mitkä ovat suurimmat virhelähteet. Aineisto koostui tarkan spatiaalisen resoluution ilmakuvista sekä kaksiosaisesta maastoaineistosta: koealoista, jotka toimivat tulkinnan opetusaineistona ja harjoitustulkinnan tarkastusaineistona, sekä laajemman tulkinnan koealueesta. Työssä tunnistettiin subjektiivisesti tammia stereoilmakuvalta visuaalisen kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. Koealueen tammien oikeinluokitusprosentti on 53 %, kommissiovirhe 27,5 % ja omissiovirhe 19 %. Virhettä aiheutui siitä, että kuvalla puu virheellisesti tulkittiin tammeksi, vaikka maastomittausten mukaan se oli muuta puulajia. Useimmiten tammiin sekoitetut puulajit olivat lehmus ja raita. Virhettä aiheuttivat myös suurilatvuksiset tammet, joita kuvalla virheellisesti tulkittiin kahdeksi erilliseksi tammeksi. Kuvatulkinnassa täysin tunnistamatta jääneet tammet painottuivat pienimpiin läpimittaluokkiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan silloin, kun keskitytään läpimitaltaan yli 50 cm oleviin tammiin. Tosin kuvatulkintaa on lähes mahdotonta suunnata vain tämän läpimitan ylittäviin tammiin. Menetelmä on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska vanhoista järeistä tammista ollaan Ruissalossa erityisen kiinnostuneita. Tarkkuutta voidaan parantaa kalibroimalla tulkitsijan silmää maastovierailuin sekä käyttämällä tulkinnassa apuna ulkopuolisia tiedonlähteitä, kuten kuviotietoja.Hanna EerikäinenPetteri PackalénMatti MaltamoJuha MäkitaloSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2010, Iss 2 (2010)
institution DOAJ
collection DOAJ
language FI
SV
topic Forestry
SD1-669.5
spellingShingle Forestry
SD1-669.5
Hanna Eerikäinen
Petteri Packalén
Matti Maltamo
Juha Mäkitalo
Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
description Työn tavoitteena oli selvittää Turun Ruissalon tammien (Quercus robur) tunnistusta visuaalisen stereokuvatulkinnan avulla. Työssä tutkittiin millä tarkkuudella tammen tunnistus on mahdollista sekä mitkä ovat suurimmat virhelähteet. Aineisto koostui tarkan spatiaalisen resoluution ilmakuvista sekä kaksiosaisesta maastoaineistosta: koealoista, jotka toimivat tulkinnan opetusaineistona ja harjoitustulkinnan tarkastusaineistona, sekä laajemman tulkinnan koealueesta. Työssä tunnistettiin subjektiivisesti tammia stereoilmakuvalta visuaalisen kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. Koealueen tammien oikeinluokitusprosentti on 53 %, kommissiovirhe 27,5 % ja omissiovirhe 19 %. Virhettä aiheutui siitä, että kuvalla puu virheellisesti tulkittiin tammeksi, vaikka maastomittausten mukaan se oli muuta puulajia. Useimmiten tammiin sekoitetut puulajit olivat lehmus ja raita. Virhettä aiheuttivat myös suurilatvuksiset tammet, joita kuvalla virheellisesti tulkittiin kahdeksi erilliseksi tammeksi. Kuvatulkinnassa täysin tunnistamatta jääneet tammet painottuivat pienimpiin läpimittaluokkiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan silloin, kun keskitytään läpimitaltaan yli 50 cm oleviin tammiin. Tosin kuvatulkintaa on lähes mahdotonta suunnata vain tämän läpimitan ylittäviin tammiin. Menetelmä on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska vanhoista järeistä tammista ollaan Ruissalossa erityisen kiinnostuneita. Tarkkuutta voidaan parantaa kalibroimalla tulkitsijan silmää maastovierailuin sekä käyttämällä tulkinnassa apuna ulkopuolisia tiedonlähteitä, kuten kuviotietoja.
format article
author Hanna Eerikäinen
Petteri Packalén
Matti Maltamo
Juha Mäkitalo
author_facet Hanna Eerikäinen
Petteri Packalén
Matti Maltamo
Juha Mäkitalo
author_sort Hanna Eerikäinen
title Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
title_short Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
title_full Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
title_fullStr Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
title_full_unstemmed Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
title_sort ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta
publisher Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate 2010
url https://doaj.org/article/18f20c14f1134ef79a7012f532d6024d
work_keys_str_mv AT hannaeerikainen ruissalontammienvisuaalinentulkintastereokuvalta
AT petteripackalen ruissalontammienvisuaalinentulkintastereokuvalta
AT mattimaltamo ruissalontammienvisuaalinentulkintastereokuvalta
AT juhamakitalo ruissalontammienvisuaalinentulkintastereokuvalta
_version_ 1718418087302135808