Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat

Kaskikauden loppuvaiheen metsävaroja koskeviin käsityksiin olennaisesti vaikuttaneet dokumentit ovat yli 150 vuoden takaa. Claes Wilhelm Gyldén julkaisi kartan Suomen metsävaroista vuonna 1850 ja ensimmäisen suomalaisen metsänhoito-oppaan kolme vuotta myöhemmin. Edmund von Bergin matkaker...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autor principal:	Harri Hölttä
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2014
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/19e4b80d93b94feabf86b7d6b205935c
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:19e4b80d93b94feabf86b7d6b205935c
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:19e4b80d93b94feabf86b7d6b205935c2021-12-02T17:56:15ZItä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat1455-251510.14214/ma.6598https://doaj.org/article/19e4b80d93b94feabf86b7d6b205935c2014-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6598https://doaj.org/toc/1455-2515 Kaskikauden loppuvaiheen metsävaroja koskeviin käsityksiin olennaisesti vaikuttaneet dokumentit ovat yli 150 vuoden takaa. Claes Wilhelm Gyldén julkaisi kartan Suomen metsävaroista vuonna 1850 ja ensimmäisen suomalaisen metsänhoito-oppaan kolme vuotta myöhemmin. Edmund von Bergin matkakertomus Suomenmaan metsistä julkaistiin 1859. Myöhempi tutkimus on pitkälti seurannut näiden avaamalla uralla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia kirjallisuuden perusteella Itä-Suomen metsävaroja ajanjaksolla 1850–1930 sekä metsävaroista tehtyjä tulkintoja. Erityisesti tarkastellaan Gyldénin kartan tuloksia muiden käytettävissä olevien tietojen valossa sekä tukki- ja polttopuun ominaisuuksia. Artikkelin mukaan ennen Valtakunnan metsien inventointien (VMI) aloittamista metsävarojen arviointia ovat vaikeuttaneet metsävarojen arvioinnin tekninen hankaluus, käytettyjen käsitteiden sisällön muuttuminen, lähteiden luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät ja lähdekritiikin puute niitä tulkittaessa. Useat näistä tekijöistä eivät ole rajoittuneet vain Suomeen, vaan ne monimutkaistavat metsähistorian tutkimusta ja metsävaroja koskevaa tulkintaa muissakin maissa. Gyldénin metsävarakartan osalta ongelmallista on kartan alkuperäismateriaalien puuttuminen ja sen antamien metsävaratietojen tulkinnallisuus. Runsas- ja vähämetsäisimpien alueiden sijainti on yleisellä tasolla määritelty oikein.Harri HölttäSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2013, Iss 4 (2014)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Harri Hölttä Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
description	Kaskikauden loppuvaiheen metsävaroja koskeviin käsityksiin olennaisesti vaikuttaneet dokumentit ovat yli 150 vuoden takaa. Claes Wilhelm Gyldén julkaisi kartan Suomen metsävaroista vuonna 1850 ja ensimmäisen suomalaisen metsänhoito-oppaan kolme vuotta myöhemmin. Edmund von Bergin matkakertomus Suomenmaan metsistä julkaistiin 1859. Myöhempi tutkimus on pitkälti seurannut näiden avaamalla uralla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia kirjallisuuden perusteella Itä-Suomen metsävaroja ajanjaksolla 1850–1930 sekä metsävaroista tehtyjä tulkintoja. Erityisesti tarkastellaan Gyldénin kartan tuloksia muiden käytettävissä olevien tietojen valossa sekä tukki- ja polttopuun ominaisuuksia. Artikkelin mukaan ennen Valtakunnan metsien inventointien (VMI) aloittamista metsävarojen arviointia ovat vaikeuttaneet metsävarojen arvioinnin tekninen hankaluus, käytettyjen käsitteiden sisällön muuttuminen, lähteiden luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät ja lähdekritiikin puute niitä tulkittaessa. Useat näistä tekijöistä eivät ole rajoittuneet vain Suomeen, vaan ne monimutkaistavat metsähistorian tutkimusta ja metsävaroja koskevaa tulkintaa muissakin maissa. Gyldénin metsävarakartan osalta ongelmallista on kartan alkuperäismateriaalien puuttuminen ja sen antamien metsävaratietojen tulkinnallisuus. Runsas- ja vähämetsäisimpien alueiden sijainti on yleisellä tasolla määritelty oikein.
format	article
author	Harri Hölttä
author_facet	Harri Hölttä
author_sort	Harri Hölttä
title	Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
title_short	Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
title_full	Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
title_fullStr	Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
title_full_unstemmed	Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
title_sort	itä-suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2014
url	https://doaj.org/article/19e4b80d93b94feabf86b7d6b205935c
work_keys_str_mv	AT harriholtta itasuomenmetsavarat18501930janiistatehdyttulkinnat
_version_	1718379031726915584

Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat

Ejemplares similares