Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu

Tutkimuksessa testattiin sellaista metsäsuunnittelman laadintatekniikkaa, jossa ei käytetä lainkaan perinteisiä metsikkökuvioita. Puustotunnukset tulkittiin kuusikulmion muotoisille pikseleille käyttäen laserkeilausaineistoa ja joukkoa suunnittelualueen läheltä mitattuja maastokoealoja. L...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Tero Heinonen, Vesa Leppänen, Timo Pukkala, Martin Gunia
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2008
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/289fe63f5baa4c6e8c590eaeba3b17e7
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:289fe63f5baa4c6e8c590eaeba3b17e7
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:289fe63f5baa4c6e8c590eaeba3b17e72021-11-29T06:14:21ZDynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu1455-251510.14214/ma.6831https://doaj.org/article/289fe63f5baa4c6e8c590eaeba3b17e72008-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6831https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksessa testattiin sellaista metsäsuunnittelman laadintatekniikkaa, jossa ei käytetä lainkaan perinteisiä metsikkökuvioita. Puustotunnukset tulkittiin kuusikulmion muotoisille pikseleille käyttäen laserkeilausaineistoa ja joukkoa suunnittelualueen läheltä mitattuja maastokoealoja. Lisäksi käytettiin digitaalista väri-infrakuvaa, jonka avulla pääteltiin, oliko tietty pikseli metsäpeitteetön, havupuustoinen vai lehtipuustoinen. Tutkimuksessa verrattiin kolmea pikselikokoa: 294 m, 591 m ja 1182 m. Puustotunnusten tulkintamenetelmässä jokaiselle pikselille valittiin 50 ”lähintä” koealaa. Läheisyyttä mitattiin laser- ja väri-infra-aineistosta lasketuilla muuttujilla. Tulkintapikselille valittujen koealojen puustotunnusten ja laserpulsseista laskettujen muuttujien välille sovitettiin ennustin, jolla tulkintapikselin puustotunnukset saatiin laserpulsseja luonnehtivien muuttujien funktiona. Tulkintapikseleille simuloitiin vaihtoehtoisia käsittelyohjelmia kahdeksi 5-vuotiskaudeksi. Pikseleistä muodostettiin yhtenäisiä käsittely-yksiköitä spatiaalisen optimoinnin keinoin. Tulosten mukaan menetelmä on teknisesti toimiva, joskin osa käsittelykuvioista on varsin pieniä, ja käsittelykuvion sisälle voi jäädä käsittelemättömiä pikseleitä. Tämän tulkittiin olevan seurausta metsäalueen puuston heterogeenisuudesta eikä niinkään menetelmän kyvyttömyydestä ryhmittää metsän piirteitä ja käsittelyjä spatiaalisesti. Suurin pikselikoko tuotti vähiten sirpaleisen hakkuuehdotuksen, mutta pienin pikselikoko taas tuotti suurimman nettotulojen nykyarvon, kun hakkuukertymä vakioitiin.222Tero HeinonenVesa LeppänenTimo PukkalaMartin GuniaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2008, Iss 4 (2008)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Tero Heinonen Vesa Leppänen Timo Pukkala Martin Gunia Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
description	Tutkimuksessa testattiin sellaista metsäsuunnittelman laadintatekniikkaa, jossa ei käytetä lainkaan perinteisiä metsikkökuvioita. Puustotunnukset tulkittiin kuusikulmion muotoisille pikseleille käyttäen laserkeilausaineistoa ja joukkoa suunnittelualueen läheltä mitattuja maastokoealoja. Lisäksi käytettiin digitaalista väri-infrakuvaa, jonka avulla pääteltiin, oliko tietty pikseli metsäpeitteetön, havupuustoinen vai lehtipuustoinen. Tutkimuksessa verrattiin kolmea pikselikokoa: 294 m, 591 m ja 1182 m. Puustotunnusten tulkintamenetelmässä jokaiselle pikselille valittiin 50 ”lähintä” koealaa. Läheisyyttä mitattiin laser- ja väri-infra-aineistosta lasketuilla muuttujilla. Tulkintapikselille valittujen koealojen puustotunnusten ja laserpulsseista laskettujen muuttujien välille sovitettiin ennustin, jolla tulkintapikselin puustotunnukset saatiin laserpulsseja luonnehtivien muuttujien funktiona. Tulkintapikseleille simuloitiin vaihtoehtoisia käsittelyohjelmia kahdeksi 5-vuotiskaudeksi. Pikseleistä muodostettiin yhtenäisiä käsittely-yksiköitä spatiaalisen optimoinnin keinoin. Tulosten mukaan menetelmä on teknisesti toimiva, joskin osa käsittelykuvioista on varsin pieniä, ja käsittelykuvion sisälle voi jäädä käsittelemättömiä pikseleitä. Tämän tulkittiin olevan seurausta metsäalueen puuston heterogeenisuudesta eikä niinkään menetelmän kyvyttömyydestä ryhmittää metsän piirteitä ja käsittelyjä spatiaalisesti. Suurin pikselikoko tuotti vähiten sirpaleisen hakkuuehdotuksen, mutta pienin pikselikoko taas tuotti suurimman nettotulojen nykyarvon, kun hakkuukertymä vakioitiin.222
format	article
author	Tero Heinonen Vesa Leppänen Timo Pukkala Martin Gunia
author_facet	Tero Heinonen Vesa Leppänen Timo Pukkala Martin Gunia
author_sort	Tero Heinonen
title	Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
title_short	Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
title_full	Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
title_fullStr	Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
title_full_unstemmed	Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
title_sort	dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2008
url	https://doaj.org/article/289fe63f5baa4c6e8c590eaeba3b17e7
work_keys_str_mv	AT teroheinonen dynaamisiinkasittelykuvioihinperustuvametsasuunnittelu AT vesaleppanen dynaamisiinkasittelykuvioihinperustuvametsasuunnittelu AT timopukkala dynaamisiinkasittelykuvioihinperustuvametsasuunnittelu AT martingunia dynaamisiinkasittelykuvioihinperustuvametsasuunnittelu
_version_	1718407575988338688

Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu

Ejemplares similares