Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden muk...
Guardado en:
Autor principal: | |
---|---|
Formato: | article |
Lenguaje: | FI SV |
Publicado: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2013
|
Materias: | |
Acceso en línea: | https://doaj.org/article/2a545d4eaac64eda932b8a978207f456 |
Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
id |
oai:doaj.org-article:2a545d4eaac64eda932b8a978207f456 |
---|---|
record_format |
dspace |
spelling |
oai:doaj.org-article:2a545d4eaac64eda932b8a978207f4562021-12-02T17:56:15ZSimulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon1455-251510.14214/ma.6880https://doaj.org/article/2a545d4eaac64eda932b8a978207f4562013-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6880https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden mukaisesti. Tutkimuksessa simuloitiin säägeneraattorin ja maaperämallin avulla pohjamaaltaan routivaa hiekkamoreenia olevan lumettoman aluetien tieprofiilin lämpö- ja kosteusoloja Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin oloissa. Simuloinnit tehtiin vertailuilmastona käytetylle jaksolle 1971–2000 sekä muutosjaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinneissa havaittiin kuljetusolosuhteisiin vaikuttavia olosuhdemuutoksia. Tutkimuksessa kuvatun aluetien routaantuminen tapahtui nykyistä myöhemmin ja hitaammin. Hitaampi routaantuminen näkyi runkokelirikon vaikeusluokittelussa vaikeiksi luokiteltujen runkokelirikkokeväiden yleistymisenä (25 %:sta 35 %:iin) ja helppojen runkokelirikkokeväiden harvinaistumisena (25 %:sta 15 %:iin). Simuloinneissa myös roudan keskimääräinen tunkeumasyvyys pieneni ja sulaminen sekä nopeutui että aikaistui. Ajallisesti tiestön routakausi ja sulamisjakson pituus lyhenivät tarkastelujaksolla molemmat n. 10 vrk. Tutkimuksessa ei tarkasteltu talvikauden olosuhdevaihtelua, mutta erityisesti Juupajoen osalta oli nähtävissä leutojen talvien yleistyminen ja mahdollisuus talviaikaisen kelirikkoon. Maantieteellisesti muutokset voidaan tulkita siten, että tässä tutkimuksessa määritetyt routaa kuvaavat tunnusluvut ovat Kajaanissa kaudella 2021–2030 varsin samanlaisia kuin Juupajoen vertailujakson 1971–2000 tunnusluvut.Mervi KokkilaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2013, Iss 2 (2013) |
institution |
DOAJ |
collection |
DOAJ |
language |
FI SV |
topic |
Forestry SD1-669.5 |
spellingShingle |
Forestry SD1-669.5 Mervi Kokkila Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
description |
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden mukaisesti. Tutkimuksessa simuloitiin säägeneraattorin ja maaperämallin avulla pohjamaaltaan routivaa hiekkamoreenia olevan lumettoman aluetien tieprofiilin lämpö- ja kosteusoloja Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin oloissa. Simuloinnit tehtiin vertailuilmastona käytetylle jaksolle 1971–2000 sekä muutosjaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinneissa havaittiin kuljetusolosuhteisiin vaikuttavia olosuhdemuutoksia. Tutkimuksessa kuvatun aluetien routaantuminen tapahtui nykyistä myöhemmin ja hitaammin. Hitaampi routaantuminen näkyi runkokelirikon vaikeusluokittelussa vaikeiksi luokiteltujen runkokelirikkokeväiden yleistymisenä (25 %:sta 35 %:iin) ja helppojen runkokelirikkokeväiden harvinaistumisena (25 %:sta 15 %:iin). Simuloinneissa myös roudan keskimääräinen tunkeumasyvyys pieneni ja sulaminen sekä nopeutui että aikaistui. Ajallisesti tiestön routakausi ja sulamisjakson pituus lyhenivät tarkastelujaksolla molemmat n. 10 vrk. Tutkimuksessa ei tarkasteltu talvikauden olosuhdevaihtelua, mutta erityisesti Juupajoen osalta oli nähtävissä leutojen talvien yleistyminen ja mahdollisuus talviaikaisen kelirikkoon. Maantieteellisesti muutokset voidaan tulkita siten, että tässä tutkimuksessa määritetyt routaa kuvaavat tunnusluvut ovat Kajaanissa kaudella 2021–2030 varsin samanlaisia kuin Juupajoen vertailujakson 1971–2000 tunnusluvut. |
format |
article |
author |
Mervi Kokkila |
author_facet |
Mervi Kokkila |
author_sort |
Mervi Kokkila |
title |
Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
title_short |
Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
title_full |
Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
title_fullStr |
Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
title_full_unstemmed |
Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
title_sort |
simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon |
publisher |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
publishDate |
2013 |
url |
https://doaj.org/article/2a545d4eaac64eda932b8a978207f456 |
work_keys_str_mv |
AT mervikokkila simulointituloksiailmastonmuutoksenvaikutuksistametsateidenkelirikkoon |
_version_ |
1718379035149467648 |