Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden muk...

Descripción completa

Guardado en:
Detalles Bibliográficos
Autor principal: Mervi Kokkila
Formato: article
Lenguaje:FI
SV
Publicado: Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2013
Materias:
Acceso en línea:https://doaj.org/article/2a545d4eaac64eda932b8a978207f456
Etiquetas: Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
id oai:doaj.org-article:2a545d4eaac64eda932b8a978207f456
record_format dspace
spelling oai:doaj.org-article:2a545d4eaac64eda932b8a978207f4562021-12-02T17:56:15ZSimulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon1455-251510.14214/ma.6880https://doaj.org/article/2a545d4eaac64eda932b8a978207f4562013-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6880https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden mukaisesti. Tutkimuksessa simuloitiin säägeneraattorin ja maaperämallin avulla pohjamaaltaan routivaa hiekkamoreenia olevan lumettoman aluetien tieprofiilin lämpö- ja kosteusoloja Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin oloissa. Simuloinnit tehtiin vertailuilmastona käytetylle jaksolle 1971–2000 sekä muutosjaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinneissa havaittiin kuljetusolosuhteisiin vaikuttavia olosuhdemuutoksia. Tutkimuksessa kuvatun aluetien routaantuminen tapahtui nykyistä myöhemmin ja hitaammin. Hitaampi routaantuminen näkyi runkokelirikon vaikeusluokittelussa vaikeiksi luokiteltujen runkokelirikkokeväiden yleistymisenä (25 %:sta 35 %:iin) ja helppojen runkokelirikkokeväiden harvinaistumisena (25 %:sta 15 %:iin). Simuloinneissa myös roudan keskimääräinen tunkeumasyvyys pieneni ja sulaminen sekä nopeutui että aikaistui. Ajallisesti tiestön routakausi ja sulamisjakson pituus lyhenivät tarkastelujaksolla molemmat n. 10 vrk. Tutkimuksessa ei tarkasteltu talvikauden olosuhdevaihtelua, mutta erityisesti Juupajoen osalta oli nähtävissä leutojen talvien yleistyminen ja mahdollisuus talviaikaisen kelirikkoon. Maantieteellisesti muutokset voidaan tulkita siten, että tässä tutkimuksessa määritetyt routaa kuvaavat tunnusluvut ovat Kajaanissa kaudella 2021–2030 varsin samanlaisia kuin Juupajoen vertailujakson 1971–2000 tunnusluvut.Mervi KokkilaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2013, Iss 2 (2013)
institution DOAJ
collection DOAJ
language FI
SV
topic Forestry
SD1-669.5
spellingShingle Forestry
SD1-669.5
Mervi Kokkila
Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
description Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden mukaisesti. Tutkimuksessa simuloitiin säägeneraattorin ja maaperämallin avulla pohjamaaltaan routivaa hiekkamoreenia olevan lumettoman aluetien tieprofiilin lämpö- ja kosteusoloja Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin oloissa. Simuloinnit tehtiin vertailuilmastona käytetylle jaksolle 1971–2000 sekä muutosjaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinneissa havaittiin kuljetusolosuhteisiin vaikuttavia olosuhdemuutoksia. Tutkimuksessa kuvatun aluetien routaantuminen tapahtui nykyistä myöhemmin ja hitaammin. Hitaampi routaantuminen näkyi runkokelirikon vaikeusluokittelussa vaikeiksi luokiteltujen runkokelirikkokeväiden yleistymisenä (25 %:sta 35 %:iin) ja helppojen runkokelirikkokeväiden harvinaistumisena (25 %:sta 15 %:iin). Simuloinneissa myös roudan keskimääräinen tunkeumasyvyys pieneni ja sulaminen sekä nopeutui että aikaistui. Ajallisesti tiestön routakausi ja sulamisjakson pituus lyhenivät tarkastelujaksolla molemmat n. 10 vrk. Tutkimuksessa ei tarkasteltu talvikauden olosuhdevaihtelua, mutta erityisesti Juupajoen osalta oli nähtävissä leutojen talvien yleistyminen ja mahdollisuus talviaikaisen kelirikkoon. Maantieteellisesti muutokset voidaan tulkita siten, että tässä tutkimuksessa määritetyt routaa kuvaavat tunnusluvut ovat Kajaanissa kaudella 2021–2030 varsin samanlaisia kuin Juupajoen vertailujakson 1971–2000 tunnusluvut.
format article
author Mervi Kokkila
author_facet Mervi Kokkila
author_sort Mervi Kokkila
title Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
title_short Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
title_full Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
title_fullStr Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
title_full_unstemmed Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
title_sort simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon
publisher Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate 2013
url https://doaj.org/article/2a545d4eaac64eda932b8a978207f456
work_keys_str_mv AT mervikokkila simulointituloksiailmastonmuutoksenvaikutuksistametsateidenkelirikkoon
_version_ 1718379035149467648