Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä

Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suh...

Descripción completa

Guardado en:
Detalles Bibliográficos
Autores principales: Ismo Björn, Pirjo Pöllänen, Jarmo Saarti
Formato: article
Lenguaje:FI
Publicado: Finnish Society for the History of Education 2021
Materias:
Acceso en línea:https://doaj.org/article/300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc
Etiquetas: Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
id oai:doaj.org-article:300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc
record_format dspace
spelling oai:doaj.org-article:300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc2021-11-29T16:00:26ZHajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä 10.33350/ka.1072501797-2299https://doaj.org/article/300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc2021-11-01T00:00:00Zhttps://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/107250https://doaj.org/toc/1797-2299 Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suhteen muotoja ja kehittämistä 1960-luvulta nykypäivään.  Kysymme, miten yliopistojen alueellinen tehtävä on eri vuosikymmenillä nähty, ja millainen on ollut yliopiston ja ympäröivän alueen välinen suhde eri vuosikymmenillä. Analyysimme perustuu dokumentti- ja haastatteluaineistoon sekä aikaisempaan tutkimukseen. Näihin tukeutuen olemme jaotelleet yliopistolaitoksen kehityksen kolmeen kauteen: 1) hajautetun hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja alueellisen kattavuuden kausi, 2) hajautetun hyvinvointivaltion ja innovaatiopolitiikan synnyn kausi sekä 3) keskittyvän ja globalisoituvan kilpailuvaltion kausi. Tarkastelemme näitä kausia rinnakkaisilmiönä hyvinvointivaltion muutoksiin. On siirrytty hyvinvointia, demokratiaa ja tasa-arvoa kaikkialle levittävästä alueellisesta yliopistoverkosta kohti taloudellista kasvua, innovaatiota ja keskinäistä kilpailua korostavaa yliopistokenttää. Muutos näkyy päätöksenteon keskittymisinä suuriin ja etäisiin yksikköihin ja alueiden äänen heikkenemisenä. Seurauksena on demokratian kaventuminen erityisesti alueiden näkökulmasta. Ismo BjörnPirjo PöllänenJarmo SaartiFinnish Society for the History of Educationarticlehyvinvointivaltiodemokratiaaluepolitiikkayliopiston alueellinen tehtäväinnovaatiokilpailuHistory of educationLA5-2396FIKasvatus & Aika, Vol 15, Iss 3–4 (2021)
institution DOAJ
collection DOAJ
language FI
topic hyvinvointivaltio
demokratia
aluepolitiikka
yliopiston alueellinen tehtävä
innovaatio
kilpailu
History of education
LA5-2396
spellingShingle hyvinvointivaltio
demokratia
aluepolitiikka
yliopiston alueellinen tehtävä
innovaatio
kilpailu
History of education
LA5-2396
Ismo Björn
Pirjo Pöllänen
Jarmo Saarti
Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
description Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suhteen muotoja ja kehittämistä 1960-luvulta nykypäivään.  Kysymme, miten yliopistojen alueellinen tehtävä on eri vuosikymmenillä nähty, ja millainen on ollut yliopiston ja ympäröivän alueen välinen suhde eri vuosikymmenillä. Analyysimme perustuu dokumentti- ja haastatteluaineistoon sekä aikaisempaan tutkimukseen. Näihin tukeutuen olemme jaotelleet yliopistolaitoksen kehityksen kolmeen kauteen: 1) hajautetun hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja alueellisen kattavuuden kausi, 2) hajautetun hyvinvointivaltion ja innovaatiopolitiikan synnyn kausi sekä 3) keskittyvän ja globalisoituvan kilpailuvaltion kausi. Tarkastelemme näitä kausia rinnakkaisilmiönä hyvinvointivaltion muutoksiin. On siirrytty hyvinvointia, demokratiaa ja tasa-arvoa kaikkialle levittävästä alueellisesta yliopistoverkosta kohti taloudellista kasvua, innovaatiota ja keskinäistä kilpailua korostavaa yliopistokenttää. Muutos näkyy päätöksenteon keskittymisinä suuriin ja etäisiin yksikköihin ja alueiden äänen heikkenemisenä. Seurauksena on demokratian kaventuminen erityisesti alueiden näkökulmasta.
format article
author Ismo Björn
Pirjo Pöllänen
Jarmo Saarti
author_facet Ismo Björn
Pirjo Pöllänen
Jarmo Saarti
author_sort Ismo Björn
title Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
title_short Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
title_full Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
title_fullStr Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
title_full_unstemmed Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
title_sort hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
publisher Finnish Society for the History of Education
publishDate 2021
url https://doaj.org/article/300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc
work_keys_str_mv AT ismobjorn hajautustatasaarvonjademokratiannimissa
AT pirjopollanen hajautustatasaarvonjademokratiannimissa
AT jarmosaarti hajautustatasaarvonjademokratiannimissa
_version_ 1718407215255126016