Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä
Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suh...
Guardado en:
Autores principales: | , , |
---|---|
Formato: | article |
Lenguaje: | FI |
Publicado: |
Finnish Society for the History of Education
2021
|
Materias: | |
Acceso en línea: | https://doaj.org/article/300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc |
Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
id |
oai:doaj.org-article:300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc |
---|---|
record_format |
dspace |
spelling |
oai:doaj.org-article:300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc2021-11-29T16:00:26ZHajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä 10.33350/ka.1072501797-2299https://doaj.org/article/300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc2021-11-01T00:00:00Zhttps://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/107250https://doaj.org/toc/1797-2299 Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suhteen muotoja ja kehittämistä 1960-luvulta nykypäivään. Kysymme, miten yliopistojen alueellinen tehtävä on eri vuosikymmenillä nähty, ja millainen on ollut yliopiston ja ympäröivän alueen välinen suhde eri vuosikymmenillä. Analyysimme perustuu dokumentti- ja haastatteluaineistoon sekä aikaisempaan tutkimukseen. Näihin tukeutuen olemme jaotelleet yliopistolaitoksen kehityksen kolmeen kauteen: 1) hajautetun hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja alueellisen kattavuuden kausi, 2) hajautetun hyvinvointivaltion ja innovaatiopolitiikan synnyn kausi sekä 3) keskittyvän ja globalisoituvan kilpailuvaltion kausi. Tarkastelemme näitä kausia rinnakkaisilmiönä hyvinvointivaltion muutoksiin. On siirrytty hyvinvointia, demokratiaa ja tasa-arvoa kaikkialle levittävästä alueellisesta yliopistoverkosta kohti taloudellista kasvua, innovaatiota ja keskinäistä kilpailua korostavaa yliopistokenttää. Muutos näkyy päätöksenteon keskittymisinä suuriin ja etäisiin yksikköihin ja alueiden äänen heikkenemisenä. Seurauksena on demokratian kaventuminen erityisesti alueiden näkökulmasta. Ismo BjörnPirjo PöllänenJarmo SaartiFinnish Society for the History of Educationarticlehyvinvointivaltiodemokratiaaluepolitiikkayliopiston alueellinen tehtäväinnovaatiokilpailuHistory of educationLA5-2396FIKasvatus & Aika, Vol 15, Iss 3–4 (2021) |
institution |
DOAJ |
collection |
DOAJ |
language |
FI |
topic |
hyvinvointivaltio demokratia aluepolitiikka yliopiston alueellinen tehtävä innovaatio kilpailu History of education LA5-2396 |
spellingShingle |
hyvinvointivaltio demokratia aluepolitiikka yliopiston alueellinen tehtävä innovaatio kilpailu History of education LA5-2396 Ismo Björn Pirjo Pöllänen Jarmo Saarti Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
description |
Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja erityisesti alueellistumiseen liittyviä eri aikakausien tulkintoja ja linjauksia. Tavoitteena on selvittää yliopiston ja demokratian välisen suhteen muotoja ja kehittämistä 1960-luvulta nykypäivään. Kysymme, miten yliopistojen alueellinen tehtävä on eri vuosikymmenillä nähty, ja millainen on ollut yliopiston ja ympäröivän alueen välinen suhde eri vuosikymmenillä. Analyysimme perustuu dokumentti- ja haastatteluaineistoon sekä aikaisempaan tutkimukseen. Näihin tukeutuen olemme jaotelleet yliopistolaitoksen kehityksen kolmeen kauteen: 1) hajautetun hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja alueellisen kattavuuden kausi, 2) hajautetun hyvinvointivaltion ja innovaatiopolitiikan synnyn kausi sekä 3) keskittyvän ja globalisoituvan kilpailuvaltion kausi. Tarkastelemme näitä kausia rinnakkaisilmiönä hyvinvointivaltion muutoksiin. On siirrytty hyvinvointia, demokratiaa ja tasa-arvoa kaikkialle levittävästä alueellisesta yliopistoverkosta kohti taloudellista kasvua, innovaatiota ja keskinäistä kilpailua korostavaa yliopistokenttää. Muutos näkyy päätöksenteon keskittymisinä suuriin ja etäisiin yksikköihin ja alueiden äänen heikkenemisenä. Seurauksena on demokratian kaventuminen erityisesti alueiden näkökulmasta.
|
format |
article |
author |
Ismo Björn Pirjo Pöllänen Jarmo Saarti |
author_facet |
Ismo Björn Pirjo Pöllänen Jarmo Saarti |
author_sort |
Ismo Björn |
title |
Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
title_short |
Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
title_full |
Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
title_fullStr |
Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
title_full_unstemmed |
Hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
title_sort |
hajautusta tasa-arvon ja demokratian nimissä |
publisher |
Finnish Society for the History of Education |
publishDate |
2021 |
url |
https://doaj.org/article/300c2a3042f943b39f1e51c9bcfa59fc |
work_keys_str_mv |
AT ismobjorn hajautustatasaarvonjademokratiannimissa AT pirjopollanen hajautustatasaarvonjademokratiannimissa AT jarmosaarti hajautustatasaarvonjademokratiannimissa |
_version_ |
1718407215255126016 |