Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella...
Guardado en:
Autores principales: | , , |
---|---|
Formato: | article |
Lenguaje: | FI SV |
Publicado: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2007
|
Materias: | |
Acceso en línea: | https://doaj.org/article/319d35e18f0249738a53353d71454b45 |
Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
id |
oai:doaj.org-article:319d35e18f0249738a53353d71454b45 |
---|---|
record_format |
dspace |
spelling |
oai:doaj.org-article:319d35e18f0249738a53353d71454b452021-11-29T06:52:01ZYksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen1455-251510.14214/ma.6404https://doaj.org/article/319d35e18f0249738a53353d71454b452007-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6404https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella hakatun puuston kantorahatulon summa jaettiin metsänomistajien asuinpaikkojen mukaan eri metsäkeskusten alueille. Näin voitiin tarkastella metsäkeskusten alueelle jäävää, sieltä muualle virtaavaa ja sinne muualta tulevaa kantorahatuloa. Keskimäärin 17 prosenttia metsäkeskusten alueilta hakatun puuston kantoraha-arvosta meni oman alueen ulkopuolelle. Etelärannikko ja siis lähinnä pääkaupunkiseutu erottui selvästi tulojen nettosaajana. Alueelle kohdistuneiden kantorahatulojen määrä oli yli kaksinkertainen sieltä hakatun puuston arvoon nähden. Muita nettosaajia olivat Pohjanmaan rannikkoseutu, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Puunmyyntitulotase oli huonoin Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Eniten puunmyyntituloja ovat siten menettäneet ne alueet, joissa metsätalouden arvonlisäyksen osuus alueen bruttokansantuotteesta on suurin ja joissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut heikointa. Metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä puunmyyntitulovirrat todennäköisesti kääntyvät entistä voimakkaammin kohti Etelä-Suomea ja muita kasvukeskuksia.Harri HänninenHeimo KarppinenVeli SuihkonenSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2007, Iss 3 (2007) |
institution |
DOAJ |
collection |
DOAJ |
language |
FI SV |
topic |
Forestry SD1-669.5 |
spellingShingle |
Forestry SD1-669.5 Harri Hänninen Heimo Karppinen Veli Suihkonen Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
description |
Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella hakatun puuston kantorahatulon summa jaettiin metsänomistajien asuinpaikkojen mukaan eri metsäkeskusten alueille. Näin voitiin tarkastella metsäkeskusten alueelle jäävää, sieltä muualle virtaavaa ja sinne muualta tulevaa kantorahatuloa. Keskimäärin 17 prosenttia metsäkeskusten alueilta hakatun puuston kantoraha-arvosta meni oman alueen ulkopuolelle. Etelärannikko ja siis lähinnä pääkaupunkiseutu erottui selvästi tulojen nettosaajana. Alueelle kohdistuneiden kantorahatulojen määrä oli yli kaksinkertainen sieltä hakatun puuston arvoon nähden. Muita nettosaajia olivat Pohjanmaan rannikkoseutu, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Puunmyyntitulotase oli huonoin Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Eniten puunmyyntituloja ovat siten menettäneet ne alueet, joissa metsätalouden arvonlisäyksen osuus alueen bruttokansantuotteesta on suurin ja joissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut heikointa. Metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä puunmyyntitulovirrat todennäköisesti kääntyvät entistä voimakkaammin kohti Etelä-Suomea ja muita kasvukeskuksia. |
format |
article |
author |
Harri Hänninen Heimo Karppinen Veli Suihkonen |
author_facet |
Harri Hänninen Heimo Karppinen Veli Suihkonen |
author_sort |
Harri Hänninen |
title |
Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
title_short |
Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
title_full |
Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
title_fullStr |
Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
title_full_unstemmed |
Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
title_sort |
yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen |
publisher |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
publishDate |
2007 |
url |
https://doaj.org/article/319d35e18f0249738a53353d71454b45 |
work_keys_str_mv |
AT harrihanninen yksityismetsienpuunmyyntitulojenalueittainenjakautuminen AT heimokarppinen yksityismetsienpuunmyyntitulojenalueittainenjakautuminen AT velisuihkonen yksityismetsienpuunmyyntitulojenalueittainenjakautuminen |
_version_ |
1718407516358967296 |