Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella...

Descripción completa

Guardado en:
Detalles Bibliográficos
Autores principales: Harri Hänninen, Heimo Karppinen, Veli Suihkonen
Formato: article
Lenguaje:FI
SV
Publicado: Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2007
Materias:
Acceso en línea:https://doaj.org/article/319d35e18f0249738a53353d71454b45
Etiquetas: Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
id oai:doaj.org-article:319d35e18f0249738a53353d71454b45
record_format dspace
spelling oai:doaj.org-article:319d35e18f0249738a53353d71454b452021-11-29T06:52:01ZYksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen1455-251510.14214/ma.6404https://doaj.org/article/319d35e18f0249738a53353d71454b452007-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6404https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella hakatun puuston kantorahatulon summa jaettiin metsänomistajien asuinpaikkojen mukaan eri metsäkeskusten alueille. Näin voitiin tarkastella metsäkeskusten alueelle jäävää, sieltä muualle virtaavaa ja sinne muualta tulevaa kantorahatuloa. Keskimäärin 17 prosenttia metsäkeskusten alueilta hakatun puuston kantoraha-arvosta meni oman alueen ulkopuolelle. Etelärannikko ja siis lähinnä pääkaupunkiseutu erottui selvästi tulojen nettosaajana. Alueelle kohdistuneiden kantorahatulojen määrä oli yli kaksinkertainen sieltä hakatun puuston arvoon nähden. Muita nettosaajia olivat Pohjanmaan rannikkoseutu, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Puunmyyntitulotase oli huonoin Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Eniten puunmyyntituloja ovat siten menettäneet ne alueet, joissa metsätalouden arvonlisäyksen osuus alueen bruttokansantuotteesta on suurin ja joissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut heikointa. Metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä puunmyyntitulovirrat todennäköisesti kääntyvät entistä voimakkaammin kohti Etelä-Suomea ja muita kasvukeskuksia.Harri HänninenHeimo KarppinenVeli SuihkonenSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2007, Iss 3 (2007)
institution DOAJ
collection DOAJ
language FI
SV
topic Forestry
SD1-669.5
spellingShingle Forestry
SD1-669.5
Harri Hänninen
Heimo Karppinen
Veli Suihkonen
Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
description Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella hakatun puuston kantorahatulon summa jaettiin metsänomistajien asuinpaikkojen mukaan eri metsäkeskusten alueille. Näin voitiin tarkastella metsäkeskusten alueelle jäävää, sieltä muualle virtaavaa ja sinne muualta tulevaa kantorahatuloa. Keskimäärin 17 prosenttia metsäkeskusten alueilta hakatun puuston kantoraha-arvosta meni oman alueen ulkopuolelle. Etelärannikko ja siis lähinnä pääkaupunkiseutu erottui selvästi tulojen nettosaajana. Alueelle kohdistuneiden kantorahatulojen määrä oli yli kaksinkertainen sieltä hakatun puuston arvoon nähden. Muita nettosaajia olivat Pohjanmaan rannikkoseutu, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Puunmyyntitulotase oli huonoin Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Eniten puunmyyntituloja ovat siten menettäneet ne alueet, joissa metsätalouden arvonlisäyksen osuus alueen bruttokansantuotteesta on suurin ja joissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut heikointa. Metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä puunmyyntitulovirrat todennäköisesti kääntyvät entistä voimakkaammin kohti Etelä-Suomea ja muita kasvukeskuksia.
format article
author Harri Hänninen
Heimo Karppinen
Veli Suihkonen
author_facet Harri Hänninen
Heimo Karppinen
Veli Suihkonen
author_sort Harri Hänninen
title Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
title_short Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
title_full Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
title_fullStr Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
title_full_unstemmed Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
title_sort yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen
publisher Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate 2007
url https://doaj.org/article/319d35e18f0249738a53353d71454b45
work_keys_str_mv AT harrihanninen yksityismetsienpuunmyyntitulojenalueittainenjakautuminen
AT heimokarppinen yksityismetsienpuunmyyntitulojenalueittainenjakautuminen
AT velisuihkonen yksityismetsienpuunmyyntitulojenalueittainenjakautuminen
_version_ 1718407516358967296