Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin y...
Guardado en:
Autores principales: | , , , |
---|---|
Formato: | article |
Lenguaje: | FI SV |
Publicado: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2009
|
Materias: | |
Acceso en línea: | https://doaj.org/article/32257672bca0497387f46d57f9190966 |
Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
id |
oai:doaj.org-article:32257672bca0497387f46d57f9190966 |
---|---|
record_format |
dspace |
spelling |
oai:doaj.org-article:32257672bca0497387f46d57f91909662021-11-22T07:49:02ZYtimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa1455-251510.14214/ma.5761https://doaj.org/article/32257672bca0497387f46d57f91909662009-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5761https://doaj.org/toc/1455-2515 Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.2Atte KomonenArto LaatikainenMaarit SimiläPetri MartikainenSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2009, Iss 2 (2009) |
institution |
DOAJ |
collection |
DOAJ |
language |
FI SV |
topic |
Forestry SD1-669.5 |
spellingShingle |
Forestry SD1-669.5 Atte Komonen Arto Laatikainen Maarit Similä Petri Martikainen Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa |
description |
Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.2 |
format |
article |
author |
Atte Komonen Arto Laatikainen Maarit Similä Petri Martikainen |
author_facet |
Atte Komonen Arto Laatikainen Maarit Similä Petri Martikainen |
author_sort |
Atte Komonen |
title |
Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa |
title_short |
Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa |
title_full |
Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa |
title_fullStr |
Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa |
title_full_unstemmed |
Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa |
title_sort |
ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä höytiäisen saaressa pohjois-karjalassa |
publisher |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
publishDate |
2009 |
url |
https://doaj.org/article/32257672bca0497387f46d57f9190966 |
work_keys_str_mv |
AT attekomonen ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa AT artolaatikainen ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa AT maaritsimila ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa AT petrimartikainen ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa |
_version_ |
1718417785521963008 |