Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa

Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin y...

Descripción completa

Guardado en:
Detalles Bibliográficos
Autores principales: Atte Komonen, Arto Laatikainen, Maarit Similä, Petri Martikainen
Formato: article
Lenguaje:FI
SV
Publicado: Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2009
Materias:
Acceso en línea:https://doaj.org/article/32257672bca0497387f46d57f9190966
Etiquetas: Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
id oai:doaj.org-article:32257672bca0497387f46d57f9190966
record_format dspace
spelling oai:doaj.org-article:32257672bca0497387f46d57f91909662021-11-22T07:49:02ZYtimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa1455-251510.14214/ma.5761https://doaj.org/article/32257672bca0497387f46d57f91909662009-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5761https://doaj.org/toc/1455-2515 Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.2Atte KomonenArto LaatikainenMaarit SimiläPetri MartikainenSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2009, Iss 2 (2009)
institution DOAJ
collection DOAJ
language FI
SV
topic Forestry
SD1-669.5
spellingShingle Forestry
SD1-669.5
Atte Komonen
Arto Laatikainen
Maarit Similä
Petri Martikainen
Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
description Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.2
format article
author Atte Komonen
Arto Laatikainen
Maarit Similä
Petri Martikainen
author_facet Atte Komonen
Arto Laatikainen
Maarit Similä
Petri Martikainen
author_sort Atte Komonen
title Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
title_short Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
title_full Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
title_fullStr Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
title_full_unstemmed Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa
title_sort ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä höytiäisen saaressa pohjois-karjalassa
publisher Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate 2009
url https://doaj.org/article/32257672bca0497387f46d57f9190966
work_keys_str_mv AT attekomonen ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa
AT artolaatikainen ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa
AT maaritsimila ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa
AT petrimartikainen ytimennavertajienkasvainsyontitrombinkaatamansuojelumannikonymparistossahoytiaisensaaressapohjoiskarjalassa
_version_ 1718417785521963008