Harkitsevaisuus kansalaishyveenä

Osallisuuteen ja julkiseen harkintaan perustuva liberaali demokratia edellyttää kansalaisilta kriittistä ajattelua, mutta kriittisyys voidaan myös ymmärtää väärin ja valjastaa palvelemaan tieteen ja demokratian vastaisia pyrkimyksiä, kuten hiljattainen rokotevastainen liike osoittaa. Oikein ymmärre...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autor principal:	Mika Perälä
Formato:	article
Lenguaje:	FI
Publicado:	Finnish Society for the History of Education 2021
Materias:	harkitsevaisuus hyve kansalainen demokratia liberaali uskomus History of education LA5-2396
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/67ee48fccddd4d7dbb53271dc19cf705
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:67ee48fccddd4d7dbb53271dc19cf705
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:67ee48fccddd4d7dbb53271dc19cf7052021-11-29T16:00:15ZHarkitsevaisuus kansalaishyveenä10.33350/ka.1108561797-2299https://doaj.org/article/67ee48fccddd4d7dbb53271dc19cf7052021-11-01T00:00:00Zhttps://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/110856https://doaj.org/toc/1797-2299 Osallisuuteen ja julkiseen harkintaan perustuva liberaali demokratia edellyttää kansalaisilta kriittistä ajattelua, mutta kriittisyys voidaan myös ymmärtää väärin ja valjastaa palvelemaan tieteen ja demokratian vastaisia pyrkimyksiä, kuten hiljattainen rokotevastainen liike osoittaa. Oikein ymmärrettynä kriittinen ajattelu edellyttää myös harkintaan perustuvaa luottamusta asiantuntijoiden tuottamaan ja välittämään tietoon. Artikkeli tarkastelee kysymystä, mitä harkitsevaisuuteen kuuluva uskomuksen oikeuttaminen edellyttää viestinnän osapuolilta yhtäältä koulussa ja toisaalta mediassa. Nämä kaksi ympäristöä eroavat toisistaan keskeisesti siinä, että koulu on tiedollisessa mielessä huomattavasti turvallisempi kuin media. Erosta huolimatta artikkelissa esitetään, että toisten väitteeseen perustuvan uskomuksen oikeutus edellyttää kummassakin tapauksessa kolmen ehdon täyttymistä: kuulijan on (i) ymmärrettävä väite perusteineen, (ii) omattava perusteet olettaa puhujan olevan vilpitön ja asiantunteva sekä (iii) oltava herkkä uskomuksen oikeutuksen mahdollisesti kumoaville tekijöille. Artikkelissa osoitetaan, että ehdot voivat täyttyä yksittäisten uskomusten tapauksessa, vaikka henkilö ei olisikaan harkitsevainen, mutta harkitsevaisen henkilön uskomukset ovat kaikissa tapauksissa tällä tavalla oikeutettuja. Hyveteoreettisesta näkökulmasta harkitsevaisuus hahmottuu kansalaishyveeksi, joka on taitoa ja halua pohtia avaramielisesti ja ennakkoluulottomasti väitteiden tai toiminnan perusteita ja päätyä johtopäätökseen. Artikkelissa tulkitaan, miten yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät harkitsevaisuuden ja miten kouluopetus voi valmistaa lapsia ja nuoria olemaan harkitsevaisia suhteessa julkiseen sanaan. Mika PeräläFinnish Society for the History of EducationarticleharkitsevaisuushyvekansalainendemokratialiberaaliuskomusHistory of educationLA5-2396FIKasvatus & Aika, Vol 15, Iss 3–4 (2021)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI
topic	harkitsevaisuus hyve kansalainen demokratia liberaali uskomus History of education LA5-2396
spellingShingle	harkitsevaisuus hyve kansalainen demokratia liberaali uskomus History of education LA5-2396 Mika Perälä Harkitsevaisuus kansalaishyveenä
description	Osallisuuteen ja julkiseen harkintaan perustuva liberaali demokratia edellyttää kansalaisilta kriittistä ajattelua, mutta kriittisyys voidaan myös ymmärtää väärin ja valjastaa palvelemaan tieteen ja demokratian vastaisia pyrkimyksiä, kuten hiljattainen rokotevastainen liike osoittaa. Oikein ymmärrettynä kriittinen ajattelu edellyttää myös harkintaan perustuvaa luottamusta asiantuntijoiden tuottamaan ja välittämään tietoon. Artikkeli tarkastelee kysymystä, mitä harkitsevaisuuteen kuuluva uskomuksen oikeuttaminen edellyttää viestinnän osapuolilta yhtäältä koulussa ja toisaalta mediassa. Nämä kaksi ympäristöä eroavat toisistaan keskeisesti siinä, että koulu on tiedollisessa mielessä huomattavasti turvallisempi kuin media. Erosta huolimatta artikkelissa esitetään, että toisten väitteeseen perustuvan uskomuksen oikeutus edellyttää kummassakin tapauksessa kolmen ehdon täyttymistä: kuulijan on (i) ymmärrettävä väite perusteineen, (ii) omattava perusteet olettaa puhujan olevan vilpitön ja asiantunteva sekä (iii) oltava herkkä uskomuksen oikeutuksen mahdollisesti kumoaville tekijöille. Artikkelissa osoitetaan, että ehdot voivat täyttyä yksittäisten uskomusten tapauksessa, vaikka henkilö ei olisikaan harkitsevainen, mutta harkitsevaisen henkilön uskomukset ovat kaikissa tapauksissa tällä tavalla oikeutettuja. Hyveteoreettisesta näkökulmasta harkitsevaisuus hahmottuu kansalaishyveeksi, joka on taitoa ja halua pohtia avaramielisesti ja ennakkoluulottomasti väitteiden tai toiminnan perusteita ja päätyä johtopäätökseen. Artikkelissa tulkitaan, miten yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät harkitsevaisuuden ja miten kouluopetus voi valmistaa lapsia ja nuoria olemaan harkitsevaisia suhteessa julkiseen sanaan.
format	article
author	Mika Perälä
author_facet	Mika Perälä
author_sort	Mika Perälä
title	Harkitsevaisuus kansalaishyveenä
title_short	Harkitsevaisuus kansalaishyveenä
title_full	Harkitsevaisuus kansalaishyveenä
title_fullStr	Harkitsevaisuus kansalaishyveenä
title_full_unstemmed	Harkitsevaisuus kansalaishyveenä
title_sort	harkitsevaisuus kansalaishyveenä
publisher	Finnish Society for the History of Education
publishDate	2021
url	https://doaj.org/article/67ee48fccddd4d7dbb53271dc19cf705
work_keys_str_mv	AT mikaperala harkitsevaisuuskansalaishyveena
_version_	1718407227620982784

Harkitsevaisuus kansalaishyveenä

Ejemplares similares