Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon

Tutkimuksessa tarkasteltiin eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden ja avohakkuiden vaikutuksia kansalaisten kokemaan metsien virkistyskäyttöarvoon (luonnon vetovoimaisuuteen) talousmänniköissä. Tarkastelussa olivat mukana tavanomaiset metsänuudistamismenetelmät (siemenpuu- ja av...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Harri Silvennoinen, Jukka Tikkanen, Liisa Tyrväinen, Matti Koivula
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2019
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/8a93de7113784515bbb6ea14c99ff3a0
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:8a93de7113784515bbb6ea14c99ff3a0
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:8a93de7113784515bbb6ea14c99ff3a02021-12-02T18:25:46ZEri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon1455-251510.14214/ma.10192https://doaj.org/article/8a93de7113784515bbb6ea14c99ff3a02019-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10192https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksessa tarkasteltiin eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden ja avohakkuiden vaikutuksia kansalaisten kokemaan metsien virkistyskäyttöarvoon (luonnon vetovoimaisuuteen) talousmänniköissä. Tarkastelussa olivat mukana tavanomaiset metsänuudistamismenetelmät (siemenpuu- ja avohakkuu) ja puuston eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävistä menetelmistä pienaukko- ja poimintahakkuu. Tutkimuksen kohteena olleet metsiköt oli käsitelty talvella 2011, ja ne kuvattiin kesällä 2017. Kansalaisten mielipide metsänäkymiä esittävistä panoraamakuvista kerättiin keväällä 2018 lähettämällä postikysely 1500:lle satunnaisesti valitulle Suomen kansalaiselle. Kyselyyn vasasi 396 henkilöä (vastausprosentti 26). Menetelmästä riippumatta metsän käsittely vähensi kohteen vetovoimaisuutta. Vetovoimaisuus oli pääsääntöisesti sitä alhaisempi, mitä vähemmän kohteelle jäi puustoa, ja mitä laajempi oli avoimeksi hakatun alueen koko. Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttivät vetovoimaisuutensa siemenpuu- ja avohakkuita paremmin. Asennoituminen metsätalouteen vaikutti metsänäkymien arvostukseen: mitä positiivisempi suhtautuminen, sitä vetovoimaisempina metsänäkymät koettiin käsittelystä riippumatta. Toisaalta asennoituminen metsätalouteen ei juurikaan vaikuttanut käsittelyjen keskinäiseen vetovoimaisuusjärjestykseen.Harri SilvennoinenJukka TikkanenLiisa TyrväinenMatti KoivulaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2019 (2019)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Harri Silvennoinen Jukka Tikkanen Liisa Tyrväinen Matti Koivula Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
description	Tutkimuksessa tarkasteltiin eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden ja avohakkuiden vaikutuksia kansalaisten kokemaan metsien virkistyskäyttöarvoon (luonnon vetovoimaisuuteen) talousmänniköissä. Tarkastelussa olivat mukana tavanomaiset metsänuudistamismenetelmät (siemenpuu- ja avohakkuu) ja puuston eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävistä menetelmistä pienaukko- ja poimintahakkuu. Tutkimuksen kohteena olleet metsiköt oli käsitelty talvella 2011, ja ne kuvattiin kesällä 2017. Kansalaisten mielipide metsänäkymiä esittävistä panoraamakuvista kerättiin keväällä 2018 lähettämällä postikysely 1500:lle satunnaisesti valitulle Suomen kansalaiselle. Kyselyyn vasasi 396 henkilöä (vastausprosentti 26). Menetelmästä riippumatta metsän käsittely vähensi kohteen vetovoimaisuutta. Vetovoimaisuus oli pääsääntöisesti sitä alhaisempi, mitä vähemmän kohteelle jäi puustoa, ja mitä laajempi oli avoimeksi hakatun alueen koko. Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttivät vetovoimaisuutensa siemenpuu- ja avohakkuita paremmin. Asennoituminen metsätalouteen vaikutti metsänäkymien arvostukseen: mitä positiivisempi suhtautuminen, sitä vetovoimaisempina metsänäkymät koettiin käsittelystä riippumatta. Toisaalta asennoituminen metsätalouteen ei juurikaan vaikuttanut käsittelyjen keskinäiseen vetovoimaisuusjärjestykseen.
format	article
author	Harri Silvennoinen Jukka Tikkanen Liisa Tyrväinen Matti Koivula
author_facet	Harri Silvennoinen Jukka Tikkanen Liisa Tyrväinen Matti Koivula
author_sort	Harri Silvennoinen
title	Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
title_short	Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
title_full	Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
title_fullStr	Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
title_full_unstemmed	Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
title_sort	eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2019
url	https://doaj.org/article/8a93de7113784515bbb6ea14c99ff3a0
work_keys_str_mv	AT harrisilvennoinen eriikaisrakenteisuuttatavoittelevienhakkuidenvaikutuksetmantymetsienvirkistyskayttoarvoon AT jukkatikkanen eriikaisrakenteisuuttatavoittelevienhakkuidenvaikutuksetmantymetsienvirkistyskayttoarvoon AT liisatyrvainen eriikaisrakenteisuuttatavoittelevienhakkuidenvaikutuksetmantymetsienvirkistyskayttoarvoon AT mattikoivula eriikaisrakenteisuuttatavoittelevienhakkuidenvaikutuksetmantymetsienvirkistyskayttoarvoon
_version_	1718378050925625344

Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon

Ejemplares similares