Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka-asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mitt...
Guardado en:
| Autores principales: | , , , |
|---|---|
| Formato: | article |
| Lenguaje: | EN FI SV |
| Publicado: |
LUMA Centre Finland
2021
|
| Materias: | |
| Acceso en línea: | https://doaj.org/article/a34b9a7d3c164310a91f98a546f36427 |
| Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
| Sumario: | Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka-asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mittauskerralla perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen loppuun. Tutkimusaineiston kokonaisotos käsittää yhteensä 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikassa parhaiten menestyneitä opiskelijoita. Matematiikan parhaiksi osaajiksi määritetään kansalliseen matematiikan kokeeseen osallistuneet lukiolaiset, jotka saivat pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur (n = 146). Ensin tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiden osaajien matematiikka-asenteet muuttuivat perusopetuksesta lukion loppuun ja toiseksi, miten opetuksen pedagogiset ratkaisut yläkoulussa ja lukiossa selittävät osaamiseltaan parhaiden tyttöjen ja poikien asenteissa tapahtuneita muutoksia. Selittävien tekijöiden analyysissa käytetään päätöspuuanalyysia (DTA) ja lineaarista regressioanalyysia. Matematiikan parhaiden osaajien matematiikasta pitäminen kasvoi lukio-opintojen aikana, mutta minäkäsitys ja kokemus matematiikan hyödyllisyydestä laskivat. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen asenteissa tapahtuneet muutokset poikkesivat asenteiden yleisestä muutossuunnasta. Parhaiden tyttöjen minäkäsitys kasvoi yläkoulun ja lukion aikana lähes parhaiten menestyneiden poikien tasolle ja tytöt pitivät matematiikasta lukion lopussa poikia enemmän. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen ja poikien asenteiden kehittymistä selittivät erilaiset opetuksen pedagogiset ratkaisut. Molemmilla myönteisiä asenteita vahvistivat yleisesti oppilaskeskeisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvät pedagogiset ratkaisut.
In English
The study is part of a longitudinal research. Students belonging to the same age group were followed from the third grade of primary education to the end of upper secondary level. The data was collected by EDUFI and FINEEC during 2005–2015. The data consists of 3896 students. The target group consists of mathematically high-achieving students at the end of their studies in upper secondary school. The definition of high-achieving students based on success in matriculation examination of advanced math (n = 146). First we examine how high-achieving students’ attitudes towards mathematics change from primary education to the end of upper secondary level and then how pedagogical solutions in grades 7–9 and in upper secondary level explain boys’ and girls’ changes in attitudes. Decision tree analysis (DTA) and regression analysis were used to analyse the data. The results indicated that high-achieving students liked more mathematics during upper secondary school but self-concept and experience of usefulness of mathematics decreased. The changes of high-achieving girls’ attitudes differed from the general trend of change. High-achieving girls’ self-concept increased almost to the same level than high-achieving boys’ during grades 7–9 and in upper secondary school. Additionally, girls liked mathematics more than boys at the end of upper secondary level. The development of high-achieving girls’ and boys’ attitudes was explained by different pedagogical solutions. Both girls’ and boys’ positive attitudes were generally reinforced by pedagogical solutions related to student-centeredness, cooperative learning and paying attention to students’ needs.
Fulltext in Finnish.
|
|---|