Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset

Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka-asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mitt...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Laura Niemi, Jari Metsämuuronen, Markku Hannula, Anu Laine
Formato:	article
Lenguaje:	EN FI SV
Publicado:	LUMA Centre Finland 2021
Materias:	matematiikan parhaat osaajat pitkittäistutkimus kansallinen arviointi matematiikka-asenteet toisen asteen koulutus mathematically high-achieving students Education (General) L7-991 Science (General) Q1-390
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/a34b9a7d3c164310a91f98a546f36427
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:a34b9a7d3c164310a91f98a546f36427
record_format	dspace
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	EN FI SV
topic	matematiikan parhaat osaajat pitkittäistutkimus kansallinen arviointi matematiikka-asenteet toisen asteen koulutus mathematically high-achieving students Education (General) L7-991 Science (General) Q1-390
spellingShingle	matematiikan parhaat osaajat pitkittäistutkimus kansallinen arviointi matematiikka-asenteet toisen asteen koulutus mathematically high-achieving students Education (General) L7-991 Science (General) Q1-390 Laura Niemi Jari Metsämuuronen Markku Hannula Anu Laine Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
description	Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka-asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mittauskerralla perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen loppuun. Tutkimusaineiston kokonaisotos käsittää yhteensä 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikassa parhaiten menestyneitä opiskelijoita. Matematiikan parhaiksi osaajiksi määritetään kansalliseen matematiikan kokeeseen osallistuneet lukiolaiset, jotka saivat pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur (n = 146). Ensin tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiden osaajien matematiikka-asenteet muuttuivat perusopetuksesta lukion loppuun ja toiseksi, miten opetuksen pedagogiset ratkaisut yläkoulussa ja lukiossa selittävät osaamiseltaan parhaiden tyttöjen ja poikien asenteissa tapahtuneita muutoksia. Selittävien tekijöiden analyysissa käytetään päätöspuuanalyysia (DTA) ja lineaarista regressioanalyysia. Matematiikan parhaiden osaajien matematiikasta pitäminen kasvoi lukio-opintojen aikana, mutta minäkäsitys ja kokemus matematiikan hyödyllisyydestä laskivat. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen asenteissa tapahtuneet muutokset poikkesivat asenteiden yleisestä muutossuunnasta. Parhaiden tyttöjen minäkäsitys kasvoi yläkoulun ja lukion aikana lähes parhaiten menestyneiden poikien tasolle ja tytöt pitivät matematiikasta lukion lopussa poikia enemmän. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen ja poikien asenteiden kehittymistä selittivät erilaiset opetuksen pedagogiset ratkaisut. Molemmilla myönteisiä asenteita vahvistivat yleisesti oppilaskeskeisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvät pedagogiset ratkaisut. In English The study is part of a longitudinal research. Students belonging to the same age group were followed from the third grade of primary education to the end of upper secondary level. The data was collected by EDUFI and FINEEC during 2005–2015. The data consists of 3896 students. The target group consists of mathematically high-achieving students at the end of their studies in upper secondary school. The definition of high-achieving students based on success in matriculation examination of advanced math (n = 146). First we examine how high-achieving students’ attitudes towards mathematics change from primary education to the end of upper secondary level and then how pedagogical solutions in grades 7–9 and in upper secondary level explain boys’ and girls’ changes in attitudes. Decision tree analysis (DTA) and regression analysis were used to analyse the data. The results indicated that high-achieving students liked more mathematics during upper secondary school but self-concept and experience of usefulness of mathematics decreased. The changes of high-achieving girls’ attitudes differed from the general trend of change. High-achieving girls’ self-concept increased almost to the same level than high-achieving boys’ during grades 7–9 and in upper secondary school. Additionally, girls liked mathematics more than boys at the end of upper secondary level. The development of high-achieving girls’ and boys’ attitudes was explained by different pedagogical solutions. Both girls’ and boys’ positive attitudes were generally reinforced by pedagogical solutions related to student-centeredness, cooperative learning and paying attention to students’ needs. Fulltext in Finnish.
format	article
author	Laura Niemi Jari Metsämuuronen Markku Hannula Anu Laine
author_facet	Laura Niemi Jari Metsämuuronen Markku Hannula Anu Laine
author_sort	Laura Niemi
title	Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
title_short	Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
title_full	Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
title_fullStr	Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
title_full_unstemmed	Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
title_sort	matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset
publisher	LUMA Centre Finland
publishDate	2021
url	https://doaj.org/article/a34b9a7d3c164310a91f98a546f36427
work_keys_str_mv	AT lauraniemi matematiikanparhaatosaajatlukionlopussajaheidanmatematiikkaasenteissaantapahtuneetmuutokset AT jarimetsamuuronen matematiikanparhaatosaajatlukionlopussajaheidanmatematiikkaasenteissaantapahtuneetmuutokset AT markkuhannula matematiikanparhaatosaajatlukionlopussajaheidanmatematiikkaasenteissaantapahtuneetmuutokset AT anulaine matematiikanparhaatosaajatlukionlopussajaheidanmatematiikkaasenteissaantapahtuneetmuutokset
_version_	1718420918740451328
spelling	oai:doaj.org-article:a34b9a7d3c164310a91f98a546f364272021-11-18T09:36:14ZMatematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset10.31129/LUMAT.9.1.16092323-7112https://doaj.org/article/a34b9a7d3c164310a91f98a546f364272021-11-01T00:00:00Zhttps://journals.helsinki.fi/lumat/article/view/1609https://doaj.org/toc/2323-7112 Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka-asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mittauskerralla perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen loppuun. Tutkimusaineiston kokonaisotos käsittää yhteensä 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikassa parhaiten menestyneitä opiskelijoita. Matematiikan parhaiksi osaajiksi määritetään kansalliseen matematiikan kokeeseen osallistuneet lukiolaiset, jotka saivat pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur (n = 146). Ensin tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiden osaajien matematiikka-asenteet muuttuivat perusopetuksesta lukion loppuun ja toiseksi, miten opetuksen pedagogiset ratkaisut yläkoulussa ja lukiossa selittävät osaamiseltaan parhaiden tyttöjen ja poikien asenteissa tapahtuneita muutoksia. Selittävien tekijöiden analyysissa käytetään päätöspuuanalyysia (DTA) ja lineaarista regressioanalyysia. Matematiikan parhaiden osaajien matematiikasta pitäminen kasvoi lukio-opintojen aikana, mutta minäkäsitys ja kokemus matematiikan hyödyllisyydestä laskivat. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen asenteissa tapahtuneet muutokset poikkesivat asenteiden yleisestä muutossuunnasta. Parhaiden tyttöjen minäkäsitys kasvoi yläkoulun ja lukion aikana lähes parhaiten menestyneiden poikien tasolle ja tytöt pitivät matematiikasta lukion lopussa poikia enemmän. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen ja poikien asenteiden kehittymistä selittivät erilaiset opetuksen pedagogiset ratkaisut. Molemmilla myönteisiä asenteita vahvistivat yleisesti oppilaskeskeisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvät pedagogiset ratkaisut. In English The study is part of a longitudinal research. Students belonging to the same age group were followed from the third grade of primary education to the end of upper secondary level. The data was collected by EDUFI and FINEEC during 2005–2015. The data consists of 3896 students. The target group consists of mathematically high-achieving students at the end of their studies in upper secondary school. The definition of high-achieving students based on success in matriculation examination of advanced math (n = 146). First we examine how high-achieving students’ attitudes towards mathematics change from primary education to the end of upper secondary level and then how pedagogical solutions in grades 7–9 and in upper secondary level explain boys’ and girls’ changes in attitudes. Decision tree analysis (DTA) and regression analysis were used to analyse the data. The results indicated that high-achieving students liked more mathematics during upper secondary school but self-concept and experience of usefulness of mathematics decreased. The changes of high-achieving girls’ attitudes differed from the general trend of change. High-achieving girls’ self-concept increased almost to the same level than high-achieving boys’ during grades 7–9 and in upper secondary school. Additionally, girls liked mathematics more than boys at the end of upper secondary level. The development of high-achieving girls’ and boys’ attitudes was explained by different pedagogical solutions. Both girls’ and boys’ positive attitudes were generally reinforced by pedagogical solutions related to student-centeredness, cooperative learning and paying attention to students’ needs. Fulltext in Finnish. Laura NiemiJari MetsämuuronenMarkku HannulaAnu LaineLUMA Centre Finlandarticlematematiikan parhaat osaajatpitkittäistutkimuskansallinen arviointimatematiikka-asenteettoisen asteen koulutusmathematically high-achieving studentsEducation (General)L7-991Science (General)Q1-390ENFISVLUMAT, Vol 9, Iss 1 (2021)

Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset

Ejemplares similares