Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
Maailmansotien välisenä aikana Suomen suurin porvarillinen puolue oli Maalaisliitto. Yksi liiton johtajista oli J. E. Sunila (1875–1936), joka toimi muun muassa kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä. Siviilitoimeltaan Sunila oli maataloushallituksen ylijohtaja, mutta uransa aikan...
Guardado en:
| Autor principal: | |
|---|---|
| Formato: | article |
| Lenguaje: | FI |
| Publicado: |
Finnish Society for the History of Education
2021
|
| Materias: | |
| Acceso en línea: | https://doaj.org/article/a668dec836b941d982f699429ec20267 |
| Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
| Sumario: | Maailmansotien välisenä aikana Suomen suurin porvarillinen puolue oli Maalaisliitto. Yksi liiton johtajista oli J. E. Sunila (1875–1936), joka toimi muun muassa kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä. Siviilitoimeltaan Sunila oli maataloushallituksen ylijohtaja, mutta uransa aikana hän toimi myös useissa eri opettajan tehtävissä niin kansanopistossa kuin yliopistossakin. Aikajänne artikkelissa ulottuu 1890-luvun lopulta 1930-luvulle saakka. Pyrin artikkelissa sijoittamaan Sunilan kasvatusajattelun osaksi laajempaa kontekstia ja selvittämään, miten se omalta osaltaan kytkeytyi osaksi niitä ajattelumalleja, jotka pyrkivät etsimään kultaista keskitietä kapitalismin ja sosialismin välillä. Sunila oli eri rooleissaan hyvin keskeinen vaikuttaja vasta itsenäistyneessä agraarisessa maassa, joka oli kokenut sisällissodan. Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisia keinoja käyttäen Sunila näki olojen vakiintuvan ja kansan kahtiajaon vähenevän. Tuon esiin Sunilan ajattelun juuret ja miten hänen ajattelunsa vuosien saatossa muuttui. Tarkastelen sitä, miten Sunila näki maatalouden ja demokratian välisen yhteyden ja millaisilla kasvatuksellisilla keinoilla tätä yhteyttä pyrittiin vahvistamaan. Sunila korosti maatalouden merkitystä rauhallisen mielialan luojana ja näin myös kansanvallan turvaajana.
|
|---|