Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa

Maailmansotien välisenä aikana Suomen suurin porvarillinen puolue oli Maalaisliitto. Yksi liiton johtajista oli J. E. Sunila (1875–1936), joka toimi muun muassa kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä. Siviilitoimeltaan Sunila oli maataloushallituksen ylijohtaja, mutta uransa aikan...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autor principal:	Tuomas Rantala
Formato:	article
Lenguaje:	FI
Publicado:	Finnish Society for the History of Education 2021
Materias:	ammattikasvatus kansanvalta kasvatus maalaisliitto maatalous pienviljely History of education LA5-2396
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/a668dec836b941d982f699429ec20267
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:a668dec836b941d982f699429ec20267
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:a668dec836b941d982f699429ec202672021-11-29T16:00:25ZTavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa10.33350/ka.1075821797-2299https://doaj.org/article/a668dec836b941d982f699429ec202672021-11-01T00:00:00Zhttps://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/107582https://doaj.org/toc/1797-2299 Maailmansotien välisenä aikana Suomen suurin porvarillinen puolue oli Maalaisliitto. Yksi liiton johtajista oli J. E. Sunila (1875–1936), joka toimi muun muassa kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä. Siviilitoimeltaan Sunila oli maataloushallituksen ylijohtaja, mutta uransa aikana hän toimi myös useissa eri opettajan tehtävissä niin kansanopistossa kuin yliopistossakin. Aikajänne artikkelissa ulottuu 1890-luvun lopulta 1930-luvulle saakka. Pyrin artikkelissa sijoittamaan Sunilan kasvatusajattelun osaksi laajempaa kontekstia ja selvittämään, miten se omalta osaltaan kytkeytyi osaksi niitä ajattelumalleja, jotka pyrkivät etsimään kultaista keskitietä kapitalismin ja sosialismin välillä. Sunila oli eri rooleissaan hyvin keskeinen vaikuttaja vasta itsenäistyneessä agraarisessa maassa, joka oli kokenut sisällissodan. Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisia keinoja käyttäen Sunila näki olojen vakiintuvan ja kansan kahtiajaon vähenevän. Tuon esiin Sunilan ajattelun juuret ja miten hänen ajattelunsa vuosien saatossa muuttui. Tarkastelen sitä, miten Sunila näki maatalouden ja demokratian välisen yhteyden ja millaisilla kasvatuksellisilla keinoilla tätä yhteyttä pyrittiin vahvistamaan. Sunila korosti maatalouden merkitystä rauhallisen mielialan luojana ja näin myös kansanvallan turvaajana. Tuomas RantalaFinnish Society for the History of EducationarticleammattikasvatuskansanvaltakasvatusmaalaisliittomaatalouspienviljelyHistory of educationLA5-2396FIKasvatus & Aika, Vol 15, Iss 3–4 (2021)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI
topic	ammattikasvatus kansanvalta kasvatus maalaisliitto maatalous pienviljely History of education LA5-2396
spellingShingle	ammattikasvatus kansanvalta kasvatus maalaisliitto maatalous pienviljely History of education LA5-2396 Tuomas Rantala Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
description	Maailmansotien välisenä aikana Suomen suurin porvarillinen puolue oli Maalaisliitto. Yksi liiton johtajista oli J. E. Sunila (1875–1936), joka toimi muun muassa kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä. Siviilitoimeltaan Sunila oli maataloushallituksen ylijohtaja, mutta uransa aikana hän toimi myös useissa eri opettajan tehtävissä niin kansanopistossa kuin yliopistossakin. Aikajänne artikkelissa ulottuu 1890-luvun lopulta 1930-luvulle saakka. Pyrin artikkelissa sijoittamaan Sunilan kasvatusajattelun osaksi laajempaa kontekstia ja selvittämään, miten se omalta osaltaan kytkeytyi osaksi niitä ajattelumalleja, jotka pyrkivät etsimään kultaista keskitietä kapitalismin ja sosialismin välillä. Sunila oli eri rooleissaan hyvin keskeinen vaikuttaja vasta itsenäistyneessä agraarisessa maassa, joka oli kokenut sisällissodan. Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisia keinoja käyttäen Sunila näki olojen vakiintuvan ja kansan kahtiajaon vähenevän. Tuon esiin Sunilan ajattelun juuret ja miten hänen ajattelunsa vuosien saatossa muuttui. Tarkastelen sitä, miten Sunila näki maatalouden ja demokratian välisen yhteyden ja millaisilla kasvatuksellisilla keinoilla tätä yhteyttä pyrittiin vahvistamaan. Sunila korosti maatalouden merkitystä rauhallisen mielialan luojana ja näin myös kansanvallan turvaajana.
format	article
author	Tuomas Rantala
author_facet	Tuomas Rantala
author_sort	Tuomas Rantala
title	Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
title_short	Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
title_full	Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
title_fullStr	Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
title_full_unstemmed	Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
title_sort	tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa
publisher	Finnish Society for the History of Education
publishDate	2021
url	https://doaj.org/article/a668dec836b941d982f699429ec20267
work_keys_str_mv	AT tuomasrantala tavoitteenaehytjatasaarvoinenkansa
_version_	1718407242495033344

Tavoitteena ehyt ja tasa-arvoinen kansa

Ejemplares similares