Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä Suomessa. Arviot perustuvat MELA-ohjelmistolla tehtyihin laskelmiin. Aineistona käytettiin vuosina 2004–2005 mitatuista valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutied...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 1970
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/bc0f55276a874736883bc59c03630244
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:bc0f55276a874736883bc59c03630244
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:bc0f55276a874736883bc59c036302442021-11-29T08:55:57ZHakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella1455-251510.14214/ma.6175https://doaj.org/article/bc0f55276a874736883bc59c036302441970-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6175https://doaj.org/toc/1455-2515 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä Suomessa. Arviot perustuvat MELA-ohjelmistolla tehtyihin laskelmiin. Aineistona käytettiin vuosina 2004–2005 mitatuista valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa. Ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella puuta riittäisi viiden prosentin tuottovaatimuksella hakattavaksi 87 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,5-kertaisesti vuosina 2001–2005 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (56 miljoonaa kuutiometriä vuodessa). Hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen johtaisi puuvarannon ja hakkuumahdollisuuksien pienenemiseen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 66 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja sen arvioidaan saavuttavan 70 miljoonan kuutiometrin tason seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Toteutuneet hakkuut ovat olleet koko maassa 85 prosenttia suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta. Jos hakkuut noudattavat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuvarannon arvioidaan nousevan puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa 30 vuoden aikana. Harvennushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on 30 vuoden aikana keskimäärin 38 prosenttia. Turvemaiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 17 prosenttia ja toisella kymmenvuotiskaudella 20 prosenttia. Toisen kymmenvuotiskauden jälkeen turvemaiden osuus kääntyy lievään laskuun. Arviot eivät ole ennusteita eivätkä toteutettavaksi tarkoitettuja hakkuutavoitteita. Tuula NuutinenHannu HirveläSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2006, Iss 1B (1970)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Tuula Nuutinen Hannu Hirvelä Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
description	Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä Suomessa. Arviot perustuvat MELA-ohjelmistolla tehtyihin laskelmiin. Aineistona käytettiin vuosina 2004–2005 mitatuista valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa. Ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella puuta riittäisi viiden prosentin tuottovaatimuksella hakattavaksi 87 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,5-kertaisesti vuosina 2001–2005 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (56 miljoonaa kuutiometriä vuodessa). Hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen johtaisi puuvarannon ja hakkuumahdollisuuksien pienenemiseen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 66 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja sen arvioidaan saavuttavan 70 miljoonan kuutiometrin tason seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Toteutuneet hakkuut ovat olleet koko maassa 85 prosenttia suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta. Jos hakkuut noudattavat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuvarannon arvioidaan nousevan puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa 30 vuoden aikana. Harvennushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on 30 vuoden aikana keskimäärin 38 prosenttia. Turvemaiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 17 prosenttia ja toisella kymmenvuotiskaudella 20 prosenttia. Toisen kymmenvuotiskauden jälkeen turvemaiden osuus kääntyy lievään laskuun. Arviot eivät ole ennusteita eivätkä toteutettavaksi tarkoitettuja hakkuutavoitteita.
format	article
author	Tuula Nuutinen Hannu Hirvelä
author_facet	Tuula Nuutinen Hannu Hirvelä
author_sort	Tuula Nuutinen
title	Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
title_short	Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
title_full	Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
title_fullStr	Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
title_full_unstemmed	Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
title_sort	hakkuumahdollisuudet suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	1970
url	https://doaj.org/article/bc0f55276a874736883bc59c03630244
work_keys_str_mv	AT tuulanuutinen hakkuumahdollisuudetsuomessavaltakunnanmetsien10inventoinninperusteella AT hannuhirvela hakkuumahdollisuudetsuomessavaltakunnanmetsien10inventoinninperusteella
_version_	1718407485294903296

Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella

Ejemplares similares