Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla

Ennallistaminen ja luonnonhoito ovat tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta ne voivat myös aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Vuonna 2008 hoidettiin rauhoitetun taponlehden (Asarum europaeum) elinaluetta kaatamalla ja kaulaamalla kuusia. Vuonna 2010 sekä suojelualu...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Atte Komonen, Hanna Alajoki
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2011
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/c3777469e4e0439e96d2a57c35a4cb64
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:c3777469e4e0439e96d2a57c35a4cb64
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:c3777469e4e0439e96d2a57c35a4cb642021-11-22T06:20:18ZKirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla1455-251510.14214/ma.6811https://doaj.org/article/c3777469e4e0439e96d2a57c35a4cb642011-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6811https://doaj.org/toc/1455-2515 Ennallistaminen ja luonnonhoito ovat tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta ne voivat myös aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Vuonna 2008 hoidettiin rauhoitetun taponlehden (Asarum europaeum) elinaluetta kaatamalla ja kaulaamalla kuusia. Vuonna 2010 sekä suojelualueella että sen ulkopuolella havaittiin kirjanpainajan tappamia puita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjanpainajan esiintymistä kaadetuissa maapuissa, kaulatuissa pystypuissa sekä laskettiin kirjanpainajan tappamien puiden määrä suojelualueella toukokuussa 2011. Kaikista puista laskettiin myös kirjanpainajan emokäytävien määrä per m kaarnaa. Luonnollisesti kuolleista pystypuista (n = 120) 93 %, kaulatuista pystypuista (n = 65) 68 % ja kaadetuista maapuista (n = 76) 20 % oli kirjanpainajan asuttamia. Emokäytävätiheys oli lajin tappamissa puissa keskimäärin 269, kaulatuissa pystypuissa 175 ja maapuissa 68 emokäytävää per m. Tutkimus osoittaa, että kirjanpainaja lisääntyi tuotetussa lahopuussa siinä määrin, että se pystyi tappamaan eläviä puita suojelualueella. On todennäköistä, että kirjanpainajan tappamat puut olivat jo valmiiksi heikentyneitä kesän 2010 poikkeuksellisten helteiden takia. Elokuussa 2011 havaittiin enää muutamia tuoreita kirjanpainajan tappamia puita ja tuho näyttää taantuneen. Yhteenvetona voidaan suositella, että ennallistamisen ja luonnonhoidon sivuvaikutuksia pitää seurata systemaattisesti, jotta menetelmiä voidaan kehittää ja tuholaisriski minimoida.22Atte KomonenHanna AlajokiSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2011, Iss 4 (2011)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Atte Komonen Hanna Alajoki Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla
description	Ennallistaminen ja luonnonhoito ovat tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta ne voivat myös aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Vuonna 2008 hoidettiin rauhoitetun taponlehden (Asarum europaeum) elinaluetta kaatamalla ja kaulaamalla kuusia. Vuonna 2010 sekä suojelualueella että sen ulkopuolella havaittiin kirjanpainajan tappamia puita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjanpainajan esiintymistä kaadetuissa maapuissa, kaulatuissa pystypuissa sekä laskettiin kirjanpainajan tappamien puiden määrä suojelualueella toukokuussa 2011. Kaikista puista laskettiin myös kirjanpainajan emokäytävien määrä per m kaarnaa. Luonnollisesti kuolleista pystypuista (n = 120) 93 %, kaulatuista pystypuista (n = 65) 68 % ja kaadetuista maapuista (n = 76) 20 % oli kirjanpainajan asuttamia. Emokäytävätiheys oli lajin tappamissa puissa keskimäärin 269, kaulatuissa pystypuissa 175 ja maapuissa 68 emokäytävää per m. Tutkimus osoittaa, että kirjanpainaja lisääntyi tuotetussa lahopuussa siinä määrin, että se pystyi tappamaan eläviä puita suojelualueella. On todennäköistä, että kirjanpainajan tappamat puut olivat jo valmiiksi heikentyneitä kesän 2010 poikkeuksellisten helteiden takia. Elokuussa 2011 havaittiin enää muutamia tuoreita kirjanpainajan tappamia puita ja tuho näyttää taantuneen. Yhteenvetona voidaan suositella, että ennallistamisen ja luonnonhoidon sivuvaikutuksia pitää seurata systemaattisesti, jotta menetelmiä voidaan kehittää ja tuholaisriski minimoida.22
format	article
author	Atte Komonen Hanna Alajoki
author_facet	Atte Komonen Hanna Alajoki
author_sort	Atte Komonen
title	Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla
title_short	Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla
title_full	Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla
title_fullStr	Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla
title_full_unstemmed	Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla
title_sort	kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen iitin saviojalla
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2011
url	https://doaj.org/article/c3777469e4e0439e96d2a57c35a4cb64
work_keys_str_mv	AT attekomonen kirjanpainajatuhotluonnonhoidonjalkeeniitinsaviojalla AT hannaalajoki kirjanpainajatuhotluonnonhoidonjalkeeniitinsaviojalla
_version_	1718418126328037376

Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla

Ejemplares similares