Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen
Usein esitettyä ylilaidunnushypoteesia tutkittiin Suomen Ylä-Lapissa jäkälälaidunten kunnon, poron ravinnon saannin ja poron lihantuoton näkökulmasta. Tulokset olivat selkeät, mutta niiden pohjalta päädyttiin hyvin erilaisiin arvioihin ylilaidunnuksesta. Jäkäläbiomassan ja sen pohjalta mä...
Guardado en:
Autores principales: | , , |
---|---|
Formato: | article |
Lenguaje: | FI SV |
Publicado: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2007
|
Materias: | |
Acceso en línea: | https://doaj.org/article/cb8796961912460586449fb1a6fd713e |
Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
id |
oai:doaj.org-article:cb8796961912460586449fb1a6fd713e |
---|---|
record_format |
dspace |
spelling |
oai:doaj.org-article:cb8796961912460586449fb1a6fd713e2021-11-29T06:48:58ZYlä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen1455-251510.14214/ma.6403https://doaj.org/article/cb8796961912460586449fb1a6fd713e2007-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6403https://doaj.org/toc/1455-2515 Usein esitettyä ylilaidunnushypoteesia tutkittiin Suomen Ylä-Lapissa jäkälälaidunten kunnon, poron ravinnon saannin ja poron lihantuoton näkökulmasta. Tulokset olivat selkeät, mutta niiden pohjalta päädyttiin hyvin erilaisiin arvioihin ylilaidunnuksesta. Jäkäläbiomassan ja sen pohjalta määräytyvän primaarituoton perusteella jäkäliköt ovat olleet selvästi ylilaidunnettuja ainakin 1970-luvulta alkaen. Tästä huolimatta porot pystyivät tyydyttämään ravinnontarpeensa pääasiassa poronjäkälillä talvella 1991 useimmissa Ylä-Lapin paliskunnissa keskimääräistä vahvemmasta lumipeitteestä huolimatta. Poronjäkälien osuus oli alhaisin ja varpujen osuus vastaavasti suurin Utsjoen ja Enontekiön tunturipaliskunnissa. Poroa kohti laskettu lihantuotto korreloi negatiivisesti jäkälälaidunta kohti lasketun porotiheyden kanssa vuosina 1959–1973, mutta ei kahdella seuraavalla 15 vuoden jaksolla. Porotiheyden ja pinta-alaa kohti lasketun lihantuoton väliset korrelaatiot olivat sen sijaan positiiviset kaikilla jaksoilla, mikä on vastoin ylilaidunnushypoteesia. Selityksenä on todennäköisesti vaihtoehtoravinnon oletettua suurempi merkitys porojen talvisessa ravinnossa sekä porokannan ikä- ja sukupuolirakenteen muuttaminen entistä tuottavammaksi. Uusimmalla jaksolla myös talviruokinnalla on voinut olla vaikutuksensa. Timo HelleIlpo KojolaAarno NivaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2007, Iss 3 (2007) |
institution |
DOAJ |
collection |
DOAJ |
language |
FI SV |
topic |
Forestry SD1-669.5 |
spellingShingle |
Forestry SD1-669.5 Timo Helle Ilpo Kojola Aarno Niva Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
description |
Usein esitettyä ylilaidunnushypoteesia tutkittiin Suomen Ylä-Lapissa jäkälälaidunten kunnon, poron ravinnon saannin ja poron lihantuoton näkökulmasta. Tulokset olivat selkeät, mutta niiden pohjalta päädyttiin hyvin erilaisiin arvioihin ylilaidunnuksesta. Jäkäläbiomassan ja sen pohjalta määräytyvän primaarituoton perusteella jäkäliköt ovat olleet selvästi ylilaidunnettuja ainakin 1970-luvulta alkaen. Tästä huolimatta porot pystyivät tyydyttämään ravinnontarpeensa pääasiassa poronjäkälillä talvella 1991 useimmissa Ylä-Lapin paliskunnissa keskimääräistä vahvemmasta lumipeitteestä huolimatta. Poronjäkälien osuus oli alhaisin ja varpujen osuus vastaavasti suurin Utsjoen ja Enontekiön tunturipaliskunnissa. Poroa kohti laskettu lihantuotto korreloi negatiivisesti jäkälälaidunta kohti lasketun porotiheyden kanssa vuosina 1959–1973, mutta ei kahdella seuraavalla 15 vuoden jaksolla. Porotiheyden ja pinta-alaa kohti lasketun lihantuoton väliset korrelaatiot olivat sen sijaan positiiviset kaikilla jaksoilla, mikä on vastoin ylilaidunnushypoteesia. Selityksenä on todennäköisesti vaihtoehtoravinnon oletettua suurempi merkitys porojen talvisessa ravinnossa sekä porokannan ikä- ja sukupuolirakenteen muuttaminen entistä tuottavammaksi. Uusimmalla jaksolla myös talviruokinnalla on voinut olla vaikutuksensa.
|
format |
article |
author |
Timo Helle Ilpo Kojola Aarno Niva |
author_facet |
Timo Helle Ilpo Kojola Aarno Niva |
author_sort |
Timo Helle |
title |
Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
title_short |
Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
title_full |
Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
title_fullStr |
Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
title_full_unstemmed |
Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
title_sort |
ylä-lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen |
publisher |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
publishDate |
2007 |
url |
https://doaj.org/article/cb8796961912460586449fb1a6fd713e |
work_keys_str_mv |
AT timohelle ylalapinporojentalvilaitumetkolmenakokulmaaylilaidunnukseen AT ilpokojola ylalapinporojentalvilaitumetkolmenakokulmaaylilaidunnukseen AT aarnoniva ylalapinporojentalvilaitumetkolmenakokulmaaylilaidunnukseen |
_version_ |
1718407551233556480 |