Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys

Katsauksemme nostaa keskusteluun uuden, käsitteellisesti syvemmän tavan arvioida metsätalouden sosiaalista kestävyyttä. Tarkastelemme kestävyyttä sosioekologisten järjestelmien dynamiikan näkökulmasta ja analysoimme, miten erilaiset luonnonvarojen hyödyntämisen tavat heijastuvat sosiaalis...

Descripción completa

Guardado en:
Detalles Bibliográficos
Autores principales: Leena Leskinen, Taru Peltola, Maria Åkerman
Formato: article
Lenguaje:FI
SV
Publicado: Suomen Metsätieteellinen Seura ry 1970
Materias:
Acceso en línea:https://doaj.org/article/d03f0849614f4dbab7327640bf2b18d1
Etiquetas: Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
id oai:doaj.org-article:d03f0849614f4dbab7327640bf2b18d1
record_format dspace
spelling oai:doaj.org-article:d03f0849614f4dbab7327640bf2b18d12021-11-29T08:57:36ZPuuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys1455-251510.14214/ma.5867https://doaj.org/article/d03f0849614f4dbab7327640bf2b18d11970-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5867https://doaj.org/toc/1455-2515 Katsauksemme nostaa keskusteluun uuden, käsitteellisesti syvemmän tavan arvioida metsätalouden sosiaalista kestävyyttä. Tarkastelemme kestävyyttä sosioekologisten järjestelmien dynamiikan näkökulmasta ja analysoimme, miten erilaiset luonnonvarojen hyödyntämisen tavat heijastuvat sosiaalisten yhteisöjen toimintakykyyn. Käytämme esimerkkinä puuenergian pienkäytön ja sen edistämistoiminnan aiheuttamia laadullisia vaikutuksia metsätalouden toimintakenttään. Näitä vaikutuksia ovat 1) metsäkeskuksen sopeutuminen muutoksiin yhtäältä ottamalla uuden roolin aluekehittäjänä ja toisaalta tuottamalla uudenlaisia palveluita metsänomistajille 2) uudenlaisen, energianeuvojaverkostoa resurssina hyödyntävän metsäasiantuntijuuden syntyminen sekä 3) metsänomistajan roolin muuttuminen puun myyjästä sen jalostajaksi. Toimintakentän muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti paikallisen puuenergiatuotannon sosioekologiseen järjestelmään, koska ne ruokkivat paikallisten toimijoiden kykyä hyödyntää paremmin käytössään olevia resursseja. Ne ovat edistäneet sosiaalista kestävyyttä lisäämällä järjestelmän sopeutumiskykyä ja itseohjautuvuutta. Samalla puuenergian pienkäyttö on esimerkki, joka osoittaa, ettei sosioekologisen dynamiikan tarkastelu tarjoa yksiselitteisiä indikaattoreita sosiaaliselle kestävyydelle. Dynaamisten piirteiden, kuten toimintakentän muutoksen, toimintakapasiteetin ja laadullisten yhteisvaikutusten, tarkastelu mahdollistaa kestävyyden arvioinnin järjestelmiin rakentuneen puskurikyvyn tasolla. Kestävyyden kriteerejä ei siten tarvitse sitoa tiettyyn historialliseen tilanteeseen tai vallitseviin intresseihin.Leena LeskinenTaru PeltolaMaria ÅkermanSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2006, Iss 2 (1970)
institution DOAJ
collection DOAJ
language FI
SV
topic Forestry
SD1-669.5
spellingShingle Forestry
SD1-669.5
Leena Leskinen
Taru Peltola
Maria Åkerman
Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
description Katsauksemme nostaa keskusteluun uuden, käsitteellisesti syvemmän tavan arvioida metsätalouden sosiaalista kestävyyttä. Tarkastelemme kestävyyttä sosioekologisten järjestelmien dynamiikan näkökulmasta ja analysoimme, miten erilaiset luonnonvarojen hyödyntämisen tavat heijastuvat sosiaalisten yhteisöjen toimintakykyyn. Käytämme esimerkkinä puuenergian pienkäytön ja sen edistämistoiminnan aiheuttamia laadullisia vaikutuksia metsätalouden toimintakenttään. Näitä vaikutuksia ovat 1) metsäkeskuksen sopeutuminen muutoksiin yhtäältä ottamalla uuden roolin aluekehittäjänä ja toisaalta tuottamalla uudenlaisia palveluita metsänomistajille 2) uudenlaisen, energianeuvojaverkostoa resurssina hyödyntävän metsäasiantuntijuuden syntyminen sekä 3) metsänomistajan roolin muuttuminen puun myyjästä sen jalostajaksi. Toimintakentän muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti paikallisen puuenergiatuotannon sosioekologiseen järjestelmään, koska ne ruokkivat paikallisten toimijoiden kykyä hyödyntää paremmin käytössään olevia resursseja. Ne ovat edistäneet sosiaalista kestävyyttä lisäämällä järjestelmän sopeutumiskykyä ja itseohjautuvuutta. Samalla puuenergian pienkäyttö on esimerkki, joka osoittaa, ettei sosioekologisen dynamiikan tarkastelu tarjoa yksiselitteisiä indikaattoreita sosiaaliselle kestävyydelle. Dynaamisten piirteiden, kuten toimintakentän muutoksen, toimintakapasiteetin ja laadullisten yhteisvaikutusten, tarkastelu mahdollistaa kestävyyden arvioinnin järjestelmiin rakentuneen puskurikyvyn tasolla. Kestävyyden kriteerejä ei siten tarvitse sitoa tiettyyn historialliseen tilanteeseen tai vallitseviin intresseihin.
format article
author Leena Leskinen
Taru Peltola
Maria Åkerman
author_facet Leena Leskinen
Taru Peltola
Maria Åkerman
author_sort Leena Leskinen
title Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
title_short Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
title_full Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
title_fullStr Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
title_full_unstemmed Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
title_sort puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys
publisher Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate 1970
url https://doaj.org/article/d03f0849614f4dbab7327640bf2b18d1
work_keys_str_mv AT leenaleskinen puuenergiametsataloudentoimintakentanmuutosjasosiaalinenkestavyys
AT tarupeltola puuenergiametsataloudentoimintakentanmuutosjasosiaalinenkestavyys
AT mariaakerman puuenergiametsataloudentoimintakentanmuutosjasosiaalinenkestavyys
_version_ 1718407493078482944