Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen

Venäjä on ilmoittanut nostavansa raakapuun vientitulleja asteittain 50 euroon kuutiometriltä, mikä johtaisi toteutuessaan puun tuonnin loppumiseen Venäjältä. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten suuria vaikutuksia Venäjän noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruisen raakapuun tuonnin lopp...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Juha Honkatukia, Maarit Kallio, Riitta Hänninen, Johanna Pohjola
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2008
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/d117e1cd6cf2436ca803fc1e584f7cd9
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:d117e1cd6cf2436ca803fc1e584f7cd9
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:d117e1cd6cf2436ca803fc1e584f7cd92021-11-29T06:15:42ZVenäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen1455-251510.14214/ma.6388https://doaj.org/article/d117e1cd6cf2436ca803fc1e584f7cd92008-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6388https://doaj.org/toc/1455-2515 Venäjä on ilmoittanut nostavansa raakapuun vientitulleja asteittain 50 euroon kuutiometriltä, mikä johtaisi toteutuessaan puun tuonnin loppumiseen Venäjältä. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten suuria vaikutuksia Venäjän noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruisen raakapuun tuonnin loppumisella olisi Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen pitkällä aikavälillä olettaen, että tuontia muualta ei pystytä lisäämään. Tutkimusmenetelmänä on skenaarionanalyysi. Skenaarioita tuotettiin sekä metsäsektorin osittaistasapainomallilla että kansantalouden yleisellä tasapainomallilla. Raakapuun tuonnin aleneminen johtaa kotimaan hakkuiden, kantohintojen ja kantorahatulojen nousuun. Metsätalouden tuotannon arvioidaan olevan noin 7 % suurempi vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman tuontimuutosta. Sen sijaan metsäteollisuus joutuisi kustannusten nousun aiheuttaman heikentyneen kannattavuuden vuoksi sopeuttamaan tuotantoansa pienemmäksi. Eniten supistuisi mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto, 10–16 % suhteessa perusuraan vuonna 2020 riippuen käytetystä mallista ja lähtöoletuksista. Kansantaloudessa vaikutukset näkyisivät hintojen nousuna, joka alentaisi kulutuskysyntää ja työllisyyttä aluksi noin yhdellä prosentilla ja investointeja hieman tätä enemmän. Talouden rakennemuutos vaimentaa ajan kuluessa hintojen nousun vaikutuksia ja vuonna 2020 ne ovat varsin pieniä koko kansantalouden tasolla. Vaikka Venäjä päätyisi luopumaan tulleista, tutkimus antaa tietoa Suomen talouden riippuvuudesta puun tuonnista.Juha HonkatukiaMaarit KallioRiitta HänninenJohanna PohjolaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2008, Iss 3 (2008)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Juha Honkatukia Maarit Kallio Riitta Hänninen Johanna Pohjola Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
description	Venäjä on ilmoittanut nostavansa raakapuun vientitulleja asteittain 50 euroon kuutiometriltä, mikä johtaisi toteutuessaan puun tuonnin loppumiseen Venäjältä. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten suuria vaikutuksia Venäjän noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruisen raakapuun tuonnin loppumisella olisi Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen pitkällä aikavälillä olettaen, että tuontia muualta ei pystytä lisäämään. Tutkimusmenetelmänä on skenaarionanalyysi. Skenaarioita tuotettiin sekä metsäsektorin osittaistasapainomallilla että kansantalouden yleisellä tasapainomallilla. Raakapuun tuonnin aleneminen johtaa kotimaan hakkuiden, kantohintojen ja kantorahatulojen nousuun. Metsätalouden tuotannon arvioidaan olevan noin 7 % suurempi vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman tuontimuutosta. Sen sijaan metsäteollisuus joutuisi kustannusten nousun aiheuttaman heikentyneen kannattavuuden vuoksi sopeuttamaan tuotantoansa pienemmäksi. Eniten supistuisi mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto, 10–16 % suhteessa perusuraan vuonna 2020 riippuen käytetystä mallista ja lähtöoletuksista. Kansantaloudessa vaikutukset näkyisivät hintojen nousuna, joka alentaisi kulutuskysyntää ja työllisyyttä aluksi noin yhdellä prosentilla ja investointeja hieman tätä enemmän. Talouden rakennemuutos vaimentaa ajan kuluessa hintojen nousun vaikutuksia ja vuonna 2020 ne ovat varsin pieniä koko kansantalouden tasolla. Vaikka Venäjä päätyisi luopumaan tulleista, tutkimus antaa tietoa Suomen talouden riippuvuudesta puun tuonnista.
format	article
author	Juha Honkatukia Maarit Kallio Riitta Hänninen Johanna Pohjola
author_facet	Juha Honkatukia Maarit Kallio Riitta Hänninen Johanna Pohjola
author_sort	Juha Honkatukia
title	Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
title_short	Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
title_full	Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
title_fullStr	Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
title_full_unstemmed	Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
title_sort	venäjän puutullien vaikutukset suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2008
url	https://doaj.org/article/d117e1cd6cf2436ca803fc1e584f7cd9
work_keys_str_mv	AT juhahonkatukia venajanpuutullienvaikutuksetsuomenmetsasektoriinjakansantalouteen AT maaritkallio venajanpuutullienvaikutuksetsuomenmetsasektoriinjakansantalouteen AT riittahanninen venajanpuutullienvaikutuksetsuomenmetsasektoriinjakansantalouteen AT johannapohjola venajanpuutullienvaikutuksetsuomenmetsasektoriinjakansantalouteen
_version_	1718407613577691136

Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen

Ejemplares similares