Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu

Nuoret metsänomistajat ovat pieni, mutta sukupolvensa edustajina kokoaan tärkeämpi metsänomistajien osajoukko. Tässä tutkimuksessa perusjoukkona oli Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa asuvat 16–30-vuotiaat, vuosina 1987–2002 syntyneet, metsänomistajat. Tutkimuksen tavoitteena oli täyd...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Antti Erkkilä, Irmeli Mustalahti, Nina Tokola, Anna-Maija Tuunainen, Teppo Hujala
Formato:	article
Lenguaje:	FI SV
Publicado:	Suomen Metsätieteellinen Seura ry 2021
Materias:	Forestry SD1-669.5
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/d51f2ff1d91940ad9b0a953c8ebf42cc
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:d51f2ff1d91940ad9b0a953c8ebf42cc
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:d51f2ff1d91940ad9b0a953c8ebf42cc2021-12-02T19:26:27ZNuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu1455-251510.14214/ma.10513https://doaj.org/article/d51f2ff1d91940ad9b0a953c8ebf42cc2021-01-01T00:00:00Zhttp://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10513https://doaj.org/toc/1455-2515 Nuoret metsänomistajat ovat pieni, mutta sukupolvensa edustajina kokoaan tärkeämpi metsänomistajien osajoukko. Tässä tutkimuksessa perusjoukkona oli Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa asuvat 16–30-vuotiaat, vuosina 1987–2002 syntyneet, metsänomistajat. Tutkimuksen tavoitteena oli täydentää tutkimustietoa ja tunnistaa nuorten metsänomistajien omia näkemyksiä ja näkökulmia ilman ennalta rajattuja kansallisia tai muita tavoitteita. Pyrimme ymmärtämään, miten nuoret metsänomistajat näkevät omat arvonsa ja vastuunsa metsätilan omistajina. Teemahaastattelut toteuttivat yhteistyössä kaksi varttunutta tutkijaa sekä nuori yliopisto-opiskelija, joka on itsekin metsänomistaja. Menettelyllä tavoiteltiin tutkimusmenetelmällisesti pätevää tiedon yhteisluontia ja nuorten metsänomistajien luottamuksellista kohtaamista haastattelutilanteissa. Sisällöllisesti haastatteluaineistoa leimaa kerronnallisuus, mistä syystä analyysimenetelmäksi valittiin temaattinen narratiivinen analyysi. Nuoret metsänomistajat kokivat, että metsäomaisuuden periminen oli osa sukupolvien ketjua ja siten edellytti heitä pitämään metsätila edelleenkin suvun omistuksessa. Omat vanhemmat, kokeneet sukulaiset ja metsäalan ammattilaiset koettiin asiantunteviksi auktoriteeteiksi, joiden tietoa ja osaamista harvemmin kyseenalaistettiin. Nuorten metsänomistajien todellinen osallistuminen metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon jäi usein ohueksi. Omaisuutta ja velvoitteita oli siirretty nuorille metsänomistajille ilman riittäviä resursseja ja toimintamahdollisuuksia, mistä syystä yhteiskuntakriittisestä näkökulmasta katsoen kyseessä ei ole nuoren vastuullistaminen vaan vastuuttaminen. Metsäpalvelujen kehittämisessä (sukupolvenvaihdokset, uusien metsänomistajien informointipalvelut, metsäsuunnittelupalvelut) on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten metsänomistajien osallistumis- ja päätöksentekokyvyn tukemiseen. Toimijuutta ja vastuunkannon valmiuksia voitaisiin vahvistaa tuottamalla ja jakamalla tietoa ja toimintasuosituksia metsänomistajaperheiden ylisukupolvisesta dialogista. Tarvitaan yhtäältä nuorille räätälöityjä metsänomistamisen viestintäkanavia mutta toisaalta myös käytänteitä, joissa nuoret metsänomistajat voivat osallistua omine näkökulmineen tasavertaisesti muiden kanssa. Jatkotutkimuksia tulisi kohdentaa myös muualle Suomeen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuviin nuoriin metsänomistajiin.Antti ErkkiläIrmeli MustalahtiNina TokolaAnna-Maija TuunainenTeppo HujalaSuomen Metsätieteellinen Seura ryarticleForestrySD1-669.5FISVMetsätieteen aikakauskirja, Vol 2021 (2021)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI SV
topic	Forestry SD1-669.5
spellingShingle	Forestry SD1-669.5 Antti Erkkilä Irmeli Mustalahti Nina Tokola Anna-Maija Tuunainen Teppo Hujala Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
description	Nuoret metsänomistajat ovat pieni, mutta sukupolvensa edustajina kokoaan tärkeämpi metsänomistajien osajoukko. Tässä tutkimuksessa perusjoukkona oli Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa asuvat 16–30-vuotiaat, vuosina 1987–2002 syntyneet, metsänomistajat. Tutkimuksen tavoitteena oli täydentää tutkimustietoa ja tunnistaa nuorten metsänomistajien omia näkemyksiä ja näkökulmia ilman ennalta rajattuja kansallisia tai muita tavoitteita. Pyrimme ymmärtämään, miten nuoret metsänomistajat näkevät omat arvonsa ja vastuunsa metsätilan omistajina. Teemahaastattelut toteuttivat yhteistyössä kaksi varttunutta tutkijaa sekä nuori yliopisto-opiskelija, joka on itsekin metsänomistaja. Menettelyllä tavoiteltiin tutkimusmenetelmällisesti pätevää tiedon yhteisluontia ja nuorten metsänomistajien luottamuksellista kohtaamista haastattelutilanteissa. Sisällöllisesti haastatteluaineistoa leimaa kerronnallisuus, mistä syystä analyysimenetelmäksi valittiin temaattinen narratiivinen analyysi. Nuoret metsänomistajat kokivat, että metsäomaisuuden periminen oli osa sukupolvien ketjua ja siten edellytti heitä pitämään metsätila edelleenkin suvun omistuksessa. Omat vanhemmat, kokeneet sukulaiset ja metsäalan ammattilaiset koettiin asiantunteviksi auktoriteeteiksi, joiden tietoa ja osaamista harvemmin kyseenalaistettiin. Nuorten metsänomistajien todellinen osallistuminen metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon jäi usein ohueksi. Omaisuutta ja velvoitteita oli siirretty nuorille metsänomistajille ilman riittäviä resursseja ja toimintamahdollisuuksia, mistä syystä yhteiskuntakriittisestä näkökulmasta katsoen kyseessä ei ole nuoren vastuullistaminen vaan vastuuttaminen. Metsäpalvelujen kehittämisessä (sukupolvenvaihdokset, uusien metsänomistajien informointipalvelut, metsäsuunnittelupalvelut) on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten metsänomistajien osallistumis- ja päätöksentekokyvyn tukemiseen. Toimijuutta ja vastuunkannon valmiuksia voitaisiin vahvistaa tuottamalla ja jakamalla tietoa ja toimintasuosituksia metsänomistajaperheiden ylisukupolvisesta dialogista. Tarvitaan yhtäältä nuorille räätälöityjä metsänomistamisen viestintäkanavia mutta toisaalta myös käytänteitä, joissa nuoret metsänomistajat voivat osallistua omine näkökulmineen tasavertaisesti muiden kanssa. Jatkotutkimuksia tulisi kohdentaa myös muualle Suomeen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuviin nuoriin metsänomistajiin.
format	article
author	Antti Erkkilä Irmeli Mustalahti Nina Tokola Anna-Maija Tuunainen Teppo Hujala
author_facet	Antti Erkkilä Irmeli Mustalahti Nina Tokola Anna-Maija Tuunainen Teppo Hujala
author_sort	Antti Erkkilä
title	Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
title_short	Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
title_full	Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
title_fullStr	Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
title_full_unstemmed	Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
title_sort	nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu
publisher	Suomen Metsätieteellinen Seura ry
publishDate	2021
url	https://doaj.org/article/d51f2ff1d91940ad9b0a953c8ebf42cc
work_keys_str_mv	AT anttierkkila nuortenmetsanomistajienvalmiudetvaltajavastuu AT irmelimustalahti nuortenmetsanomistajienvalmiudetvaltajavastuu AT ninatokola nuortenmetsanomistajienvalmiudetvaltajavastuu AT annamaijatuunainen nuortenmetsanomistajienvalmiudetvaltajavastuu AT teppohujala nuortenmetsanomistajienvalmiudetvaltajavastuu
_version_	1718376527253471232

Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu

Ejemplares similares