Kansalaiskasvatusta tekemällä ja toimien
Tarkastelemme artikkelissa kansalaisyhteiskunnassa toteutuvaa kansalaiskasvatusta ja tällaisessa toiminnassa nuorille mahdollistuvaa yhteiskunnallista osallistumista. Siirrämme katseen demokratiakasvatuksen ideaaleista ja tavoitteista tekemiseen ja toimintaan. Luemme kahta etnografista aineistoa En...
Guardado en:
| Autores principales: | , , , |
|---|---|
| Formato: | article |
| Lenguaje: | FI |
| Publicado: |
Finnish Society for the History of Education
2021
|
| Materias: | |
| Acceso en línea: | https://doaj.org/article/e37f215648ee469fb270ef5969702b12 |
| Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
| Sumario: | Tarkastelemme artikkelissa kansalaisyhteiskunnassa toteutuvaa kansalaiskasvatusta ja tällaisessa toiminnassa nuorille mahdollistuvaa yhteiskunnallista osallistumista. Siirrämme katseen demokratiakasvatuksen ideaaleista ja tavoitteista tekemiseen ja toimintaan. Luemme kahta etnografista aineistoa Engin Isinin kansalaisuutta ja Gert Biestan kansalaiskasvatusta koskevien ajatusten kautta. Ensiksi kysymme, millaisia kansalaisuuden tekoja toteutuu projekteissa, joiden tavoitteena on nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistaminen, ja mikä on näiden tekojen suhde kansalaisuuden käytäntöihin. Toiseksi kysymme, millä tavalla nuorten omat käsitykset, kokemukset ja kulttuurit näkyivät projekteissa. Aineistot tuotettiin 2018–2019 kahdessa järjestökentällä toteutetussa nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista koskevassa projektissa, joissa työskenneltiin vähemmistöistä tulevien nuorten kanssa. Aineistot koostuvat tutkijoiden kirjoittamista kenttämuistiinpanoista ja kahdeksan projekteihin osallistuneen nuoren haastatteluista. Tulkitsemme, että toiminnan ja vaikuttamisen painottuminen projektien toimintakulttuurissa avaa projektien sisällä tilaa uudenlaiselle pohdinnalle, yhteistoiminnalle ja oppimiskokemuksille. Samalla tarkastelumme tekee näkyväksi toisin tekemisen vaativuuden: silloinkin kun tavoitteena on tukea nuorten toimintaa ja tuoda esiin heidän toimijuuttaan, säätelevät olemassa olevat kansalaisuuden käytännöt ja asemat kansalaisuuden tekoja. Inklusiivinen ja uudenlaista toimintaa mahdollistava kansalaiskasvatus edellyttää pohjakseen tarkastelua, jossa huomio kohdistuu toisaalta toimintaympäristöön ja tämän odottamiin kansalaisuuden käytäntöihin, ja toisaalta nuorten asemiin ja näistä aukeaviin osallistumisen mahdollisuuksiin.
|
|---|