Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osall...
Guardado en:
| Autores principales: | , , , , , , |
|---|---|
| Formato: | article |
| Lenguaje: | FI |
| Publicado: |
Finnish Society for the History of Education
2021
|
| Materias: | |
| Acceso en línea: | https://doaj.org/article/8fabe01aa9274171a07827d2dfb34768 |
| Etiquetas: |
Agregar Etiqueta
Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!
|
| Sumario: | Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa
varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus normina, rajattu ja näennäinen osallisuus, eletty osallisuus ihanteena sekä pakeneva osallisuus. Tulostemme perusteella lasten osallisuus esitettiin sekä tavoittamattomana normina, aikuisen rajaamana ja määrittämänä, että ihanteena lasten eletystä kansalaisuudesta. Osallisuuspuhetavoissa lasten yhdenvertaista osallisuutta ja demokratiaa korostavan pedagogiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun perustan muodostivat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, eletty, arkeen kiinnittyvä osallisuus sekä lasten aseman ja eriarvoistavien mekanismien tiedostaminen.
|
|---|