Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?

Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osall...

Descripción completa

Guardado en:

Detalles Bibliográficos
Autores principales:	Eija Sevon, Marleena Mustola, Merja Hautakangas, Paula Hautala, Minna Ranta, Eija Salonen, Maarit Alasuutari
Formato:	article
Lenguaje:	FI
Publicado:	Finnish Society for the History of Education 2021
Materias:	demokratia diskurssianalyysi lapsen oikeuksien sopimus osallisuus varhaiskasvatus History of education LA5-2396
Acceso en línea:	https://doaj.org/article/8fabe01aa9274171a07827d2dfb34768
Etiquetas:	Agregar Etiqueta Sin Etiquetas, Sea el primero en etiquetar este registro!

id	oai:doaj.org-article:8fabe01aa9274171a07827d2dfb34768
record_format	dspace
spelling	oai:doaj.org-article:8fabe01aa9274171a07827d2dfb347682021-11-29T16:00:21ZNäennäinen normi vai elettyä demokratiaa?10.33350/ka.1079961797-2299https://doaj.org/article/8fabe01aa9274171a07827d2dfb347682021-11-01T00:00:00Zhttps://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/107996https://doaj.org/toc/1797-2299 Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus normina, rajattu ja näennäinen osallisuus, eletty osallisuus ihanteena sekä pakeneva osallisuus. Tulostemme perusteella lasten osallisuus esitettiin sekä tavoittamattomana normina, aikuisen rajaamana ja määrittämänä, että ihanteena lasten eletystä kansalaisuudesta. Osallisuuspuhetavoissa lasten yhdenvertaista osallisuutta ja demokratiaa korostavan pedagogiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun perustan muodostivat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, eletty, arkeen kiinnittyvä osallisuus sekä lasten aseman ja eriarvoistavien mekanismien tiedostaminen. Eija SevonMarleena MustolaMerja HautakangasPaula HautalaMinna RantaEija SalonenMaarit AlasuutariFinnish Society for the History of Educationarticledemokratiadiskurssianalyysilapsen oikeuksien sopimusosallisuusvarhaiskasvatusHistory of educationLA5-2396FIKasvatus & Aika, Vol 15, Iss 3–4 (2021)
institution	DOAJ
collection	DOAJ
language	FI
topic	demokratia diskurssianalyysi lapsen oikeuksien sopimus osallisuus varhaiskasvatus History of education LA5-2396
spellingShingle	demokratia diskurssianalyysi lapsen oikeuksien sopimus osallisuus varhaiskasvatus History of education LA5-2396 Eija Sevon Marleena Mustola Merja Hautakangas Paula Hautala Minna Ranta Eija Salonen Maarit Alasuutari Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
description	Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus normina, rajattu ja näennäinen osallisuus, eletty osallisuus ihanteena sekä pakeneva osallisuus. Tulostemme perusteella lasten osallisuus esitettiin sekä tavoittamattomana normina, aikuisen rajaamana ja määrittämänä, että ihanteena lasten eletystä kansalaisuudesta. Osallisuuspuhetavoissa lasten yhdenvertaista osallisuutta ja demokratiaa korostavan pedagogiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun perustan muodostivat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, eletty, arkeen kiinnittyvä osallisuus sekä lasten aseman ja eriarvoistavien mekanismien tiedostaminen.
format	article
author	Eija Sevon Marleena Mustola Merja Hautakangas Paula Hautala Minna Ranta Eija Salonen Maarit Alasuutari
author_facet	Eija Sevon Marleena Mustola Merja Hautakangas Paula Hautala Minna Ranta Eija Salonen Maarit Alasuutari
author_sort	Eija Sevon
title	Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
title_short	Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
title_full	Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
title_fullStr	Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
title_full_unstemmed	Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
title_sort	näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
publisher	Finnish Society for the History of Education
publishDate	2021
url	https://doaj.org/article/8fabe01aa9274171a07827d2dfb34768
work_keys_str_mv	AT eijasevon naennainennormivaielettyademokratiaa AT marleenamustola naennainennormivaielettyademokratiaa AT merjahautakangas naennainennormivaielettyademokratiaa AT paulahautala naennainennormivaielettyademokratiaa AT minnaranta naennainennormivaielettyademokratiaa AT eijasalonen naennainennormivaielettyademokratiaa AT maaritalasuutari naennainennormivaielettyademokratiaa
_version_	1718407237271027712

Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?

Ejemplares similares